Jyväskylän henki elää

26.2.2018

Helmikuun ehdoton huipputapahtuma minulle ja urakoitsijakavereille oli taas kerran käynti Jyväskylän Sähkömessuilla. Tapahtuma on kerta kaikkiaan vertaansa vailla. Paikalla on kokoontuneena koko sähköalan porukka asentajista toimitusjohtajiin.

Tapahtuma itse alan messuna on onnistunut, mutta vielä parempi on vallitseva perhemäinen kaverillinen tunnelma. Hyvällä syyllä voidaan puhua sähköalan ”Jyväskylän hengestä” – joka muuten Tiinan mukaan haisee viinalle ja valkosipulille, minkä hän sarkastisesti minulle totesi palattuani perjantai-iltapäivänä kahden yön ja yhden messupäivän reissultani.

Tilaisuuden avajaispuheessa liittomme toimitusjohtaja muistutteli kuulijoita myös alallamme päätään nostavasta ”vaihtoehtoisesta totuudesta”. Ja aiheesta puhuikin. Vaikka hän keskittyikin enimmäkseen väärään tietoon, niin kyllä tämä koskee myös alalla liikkuvaa tavaraa.

Laatutoimittajien sekaan tunkee ja meillekin usein tarjotaan silkkaa sutta ja sekundaa. Näistä useimmista nyt vähänkään asiaa ymmärtävä näkee kuin sokea kepillään, mistä on kyse. Ongelmallisempaa meikäläiselle on se, että jotkut perinteisetkin toimijat ovat kustannussyistä muokanneet valmistusketjujaan siinä määrin hinkuvinkumaissa tapahtuvan alihankinnan suuntaan, että laadunvarmistus ei aina toimi kuin se kuuluisa junan vessa. Onneksi on kuitenkin STUL-takuu; Tiina ei osta mitään muuta kuin STUL-takuu -tavaraa, jos sitä vain on ko. tuoteryhmässä tarjolla ja onneksi kaikissa merkittävissä ryhmissä on.

Alalla on taas alkaneet johtajanvaihtoviikot niin tukkuportaassa kuin isohkoissa urakointiliikkeissäkin. Yleensä nämä ovat enemmän laskusuhdanteen asioita, mutta onkohan nyt tässäkin alettu ottaa ennakkoa.

Iso Rikas asiaa filosofoi Vankkurin karaoken välissä seuraavasti: Toimitusjohtajan irtisanominen on tämän maailman yksinkertaisimpia asioita, mutta vastaavasti uuden paremman löytäminen on yksi vaikeimmista asioista. Jos tuntuu, että toimitusjohtajaa täytyy vaihtaa vähän väliä, niin kannattaisi ehkä vaihteeksi vaihtaa hallitusta tai omistajaa.

Messuilla rikottiin taas kerran ennätyksiä niin näytteilleasettajien kuin vierailijoidenkin määrissä. Oma huippusuoritukseni oli, kun avajaisillan loppuvaiheessa onnistuin nappaamaan tasavuosia täyttävän kotimaisen laatuvalmistajan ständillä vihoviimeisen tarjolla olleen oluen!

Terveisin; Topi