Julkisista hankinnoista ja vähän muustakin

3.6.2020

Päähämme pälkähti pääsiäisenä Itä-Suomen Shemeikan ja toisen kollegan kanssa ilahduttaa Liitonmiestä, joka kärvisteli koronarajan takana kuivissa etätöissä. Tietojen mukaan mennyttä oli kuulemma kaikki kiva: hiihtolenkit pohjoisessa, perinteinen pilkkireissu ja puuta heinää puhuminen. Emäntä oli vielä laittanut ukon työleirille tapetti- ja maalaushommiin.

Palvattua lampaanviulua veistellessä – väliin pieniä napantereja heitellessä ja savusaunan seestymistä odotellessa – otettiin skype-yhteys päämajan poikaan. Eikä sähkömies ole sähkömies, jos jossain vaiheessa eivät jutut käänny johdonvetoon ja muihin ammattiasioihin. Nyt iloista itäsuomalaista painoivat julkiset hankinnat. 

Shemeikka kertoi, että oli tehnyt työtarjouksen hankintarenkaalle pienehköstä seurakuntatalosta. Tarjousta tehdessä oli törmännyt vaatimukseen, että työnjohtajalla piti olla alansa ammattikorkeakoulututkinto. Kyselystä vaan ei selvinnyt, minkä alan ja olisiko riittänyt tradenomi tai sairaanhoitaja. Sähköteknikon tai sähköinsinöörin tutkinto oli joka tapauksessa aiheuttanut tarjouksen hylkäämisen, vaikka kokemusta olisi ollut muillekin jakaa. 

Sähkötöiden johtajan titteli sen sijaan meni läpi, ammattikorkeakoulututkintoahan siihen tehtävään ei tarvita, toisen asteen koulutus riittää. Liitonmies tunsi tapauksen ja oli kuulemma hankinnan aikana soitellut hankintarenkaalle ja ihmetellyt vaatimuksen asettelua.

Oli niitä kuningasideoita käytössä muuallakin Suomen muotoisen pilven alla. Toinen kollega oli kohdannut ymmärtämättömyyttä julkisissa hankinnoissa. Oli tullut hylätyksi, kun ei ymmärtänyt vaatimuksen mukaisesti erikseen hinnoitella sähkötöiden johtajana toimimistaan tarjoamassaan urakassa. Ensi kerralla ymmärtää kuulemma rahastaa sen.

Liitonmies pisti paremmaksi ja kertoi käytön johtajan pätevyyden osoittamisesta ja lainsäädännön edellyttämän ammattitaidon ylläpitämisestä koskevasta hankkeesta ja siihen erään jäsenjärjestön osallistumisesta. Ison hankintaorganisaation edustaja yritti vielä viime voimillaan estää jäsenjärjestön osallistumista uhkaamalla, että lopettavat ostot liiton omistamalta koulutus- ja kustannusyhtiöltä, jos sen jäsenjärjestö siihen osallistuu.

Yhtiöllä ei tosin ollut hankkeen kanssa mitään tekemistä, eikä jäsenjärjestöllä kustannusyhtiön kanssa. Ei tiedetty, pitikö itkeä vai nauraa. Päätettiin nauraa, kun kyseessä ei ollut ensimmäinen tämän tason möläytys. Tekevällehän sattuu, ja joillekin Liitonmiehen mukaan usein. Todettiin vielä, että pikku juttujahan nämä ovat Huoltovarmuuskeskuksen hengitysmaskisekoilujen rinnalla.

Ennen saunaan menoa todettiin, että manus manum lavat.

Terveisin; Topi