Panem et circenses

25.2.2019

Puolitipaton tammikuu takana, uudenvuoden lupauksista valtaosa unohdettu tai rikottu eli ollaan palattu normaaliin arkeen; tosin pyttipannua ja läskisoosia meillä syödään vieläkin. Eduskuntavaalit lähestyvät ja kärkipuolueiden erot tasoittuvat gallupeissa hyvää vauhtia eli jännitystä riittää niiltä osin hyvinkin vaalipäivän iltaan.

Tiinan tukena olen vääntänyt tukkureiden kanssa vuosisopimusten viimeisiä prosentteja. Jos ei tukkureiden välillä ole niin kovin suuria eroja, niin yksittäisten myyntipäälliköiden ja aluejohtajien välillä on.

Toisten kanssa homma etenee kuin juna, puhutaan oleellisista asioista ja kysymyksiin saa melkeinpä heti tai ainakin kohtuuajassa selvän vastauksen. Sitten on se toinen porukka, joka ei ole kotiläksyjään tehnyt. Ei muisteta, mitä aiemmin on sovittu, yritetään kaikenlaisella pikkunätillä sumutuksella vääntää mustaa valkoiseksi ja vaikean tilanteen tullessa eteen vedotaan, ettei oma päätösvalta riitä.

Minua ei kiinnosta käydä kauppaa kaverin kanssa, jonka päätösvalta ei riitä. Kyllähän minä ymmärrän, että jossain kohtaa tulee myyjällä raja vastaan, mutta jos ei päätösvalta riitä, niin se nyt ainakin kannattaa pitää omana tietona jo oman itsetunnonkin takia.

Ihan oma lukunsa on sitten nämä projektikaupat ja kolmikannat. Perushinnastot vedetään etenkin keskipienillä urakoitsijoilla niin ylös, että jokainen mökin ulkohuussin valaistuskin pitää ostaa projektina, jotta saa tavaran hinnan edes Bauhausin tasolle.

Kolmikantojen sopimiseen ja niiden pohjalta hyvitteiden laskemiseen valmistajat ja tukkurit käyttävät niin paljon aikaa ja vaivaa, että jos sama aika käytettäisiin esimerkiksi toimitusvarmuuden ja valikoiman kehittämiseen, niin kyllä olisi asiat hyvin.

Ja osan säästyneestä ajasta ja rahasta voisi käyttää yleiseen hauskan pitoon, joka on huolestuttavasti vähenemässä uusien sukupolvien noustessa tukkuliikkeiden johtoon. Ison Rikkaan terveisin: Älkää leikatko markkinointibudjetteja, elämää ei ole annettu meille kestettäväksi vaan nautittavaksi. Panem et circenses ja kyllä kauppa taas käy ilman otsaryppyjä.

Terveisin; Topi