Massaluetteloista

2.1.2012

Selviteltiin Pitkätukan kanssa urakkaa ja pientä erimielisyyttä oli asennetun tavaran määrästä. Ei vakavaa, mutta kuitenkin. Pitkätukka oli avoliittokokeilun ja huoltovelvollisuuden myötä siirtynyt tanssiravintoloiden sijaan hyödyntämään tietotekniikkaa, ei yksin yö- vaan myös työelämässä.

Kaveri ihmetteli, miksi näissä selvityspuuhissa ei hyödynnetä suunnitteluohjelmia, niistä kun massat irtoavat todella näppärästi, kunhan suunnittelu tehdään oikein, annetaan korkeudet eikä sählätä tasojen kanssa. On kuulemma osaajalle yksiselitteistä hommaa ja massaluettelot ovat koko ajan toteuttajien käytössä.

Ei huono ajatus, vaikka onhan niitä massaluetteloita yritetty jo vuosia saada suunnittelijoilta. Pari julkilausumaakin ovat alan liitot tainneet antaa, mutta niiden vaikutus on ollut sama kuin metsään tuskaansa huutaisi. Syynä on kuulemma rakennuttajien haluttomuus maksaa ylimääräisestä työstä.

Sen verran on Pitkätukan kanssa nyt meidän ohjelmallamme hommaa pienessä mitassa kokeiltu, että voin sanoa sen, että ei siitä hirvittävää ylimääräistä työmäärää tullut, mutta sohlata ei saanut ja vehkeet on oltava viimeisen päälle.

Luulen, että syynä on ennemminkin pelko. Pelätään, että jos virheitä sattuu, niin niistä joutuu tilille. Joillekin voi syynä olla se, että ei osata käyttää ohjelmien hienouksia tai ei haluta niitä opetella. Nykytekijät tuntien varteenotettavia asioita ovat kumpikin. Tiinan esille nostama jenkkakahva- asia oli ollut esityslistalla Liitonmiehenkin kotona ja toimialaryhmän kokouksen jälkeen painettiin järjestöjyrän kanssa uimaan. Oli vissiin olleet kuntosetelit liitossa jaossa, kun minun ei tarvinnut kassalla rahapussia raottaa ja Liitonmiehelle uintireissua tarjota.

Saunan lauteilla juttu kääntyi taas massaluetteloihin. Liitonmies muisti julkilausumat ja tiesi kertoa, että vuosi pari takaperin oli työehtosopimusneuvottelujenkin yhteydessä asiaa lyhyesti käsitelty. Ohjelmistotoimittaja oli ollut työnantajien kutsumana esittelemässä, miten homma hoituu. Ei ollut asia ottanut silloin tulta alleen. Syynä oli kait jälkilypsymahdollisuuden pieneneminen.

Yhtä kaikki, nyt niiden liittämistä työmaasopimukseen taas vaaditaan. Työnantajapuolellakin massaluetteloihin – oli ne sitten kenen tahansa tekemiä – suhtaudutaan kovin ristiriitaisesti. Syitä ja perusteluja on niin monia kuin on miehiäkin ja suurimmalla osalla vastustajista on vielä pitkä ketunhäntäkin kainalossa.

Vajaan tunnin ja parin kilometrin uinnin jälkeen ei Liitonmies malttanut olla kehumatta notkeaa liikehdintäänsä vedessä, mikä oli perua muutamalta sukelluskurssilta, joihin hän oli vuosien saatossa osallistunut.

Kouluttajat olivat kuulemma alkaneet kutsua häntä oikein sukeltajamuikuksi, mutta vaatimattomana miehenä hän ei ollut nimestä paljoa huudellut. Selityshän tuokin on. Epäilen tosin, että pelko iin muuttumisesta älläksi ”kaveriporukassa” on lähempänä totuutta ja luulenpa, että sulava liikehdintä johtuu enemmän luiskista hartioista ja hyljemäisestä olemuksesta.

Topi