Terveisiä Tenolta

23.9.2013

Olimme ison rikkaan urakoitsijan ja parin teollisuusmiehen kanssa Tenolla lohikalassa. Nuotiolla pannukahviplöröä maistellessa alkoi vanha tieteenharjoittaja purkaa sydäntään. Oli teettänyt 500 neliön talolleen energiatodistuksen.

Joku nuori insinöörin planttu oli pelkästään papereiden pohjalta rojauttanut mestarin kämpän D- ja E-luokan rajoille ja lasku oli ollut 1 600 euroa. Ison Rikkaan hämmästellessä laskun suuruutta oli nuori mies vastannut, että se on neliötä kohden laskettuna varsin kohtuullinen hinta.

Nyt kun yksi ja toinen on näitä todistuksia teettänyt, on lopullisesti varmistunut, että tämä energiatodistusasia on vielä paljon järjettömämpi kuin parin vuoden takaiset määräykset haja-asutusalueiden jätevesistä.

Siinä nuotiolla ymmärrettiin hyvin, että kansanedustajat voivat moisen määräyksen hyväksyä, kun siinä porukassa ei ole taatusti kovin montaa, jotka yrittämälläkään olisivat ymmärtäneet, mistä on kyse. Sen sijaan ihmeteltiin, miten ministeriön korkeasti koulutetut LVI-insinöörit voivat moisia esityksiä laatia. Ainakaan siellä ei ole ollut tietoa Suomen sähköntuotantojärjestelmästä ja sen kehitysnäkymistä seuraavien parin vuosikymmenen aikana tai sitten se on tietoisesti sivuutettu.

Sähköliiton uusia miehiä arvioitiin myös. Lopputulema oli, että tutkitaan ennen kuin hutkitaan ja antaa ajan näyttää. Toivottavaa olisi, että päästäisiin yksinkertaistamaan ja modernisoimaan sopimusta. Toisaalta nähtiin, että jos ei näin tapahdu, niin Viron poikien paineessa koko sopimus pikku hiljaa menettää merkityksensä ja jää vain muutamissa suurissa yrityksissä pakottamalla noudatettavaksi kummajaiseksi: näin ainakin pääkaupunkiseudulla.

Teollisuusmiehet kuuntelivat meidän vuodatustamme silmät ymmyrkäisinä. Eivät yhtään ihmetelleet, että teknologiateollisuus ei halua heidän kohtuullisen hyvin toimivaan neuvottelukenttäänsä sähköalan hunnilaumaa yhtään nykyistä aajemmin.

Isoja lohia ei reissulla saatu, mutta vanha totuushan on, että lohi on niin hyvä kala, että sitä kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan. Varsinkin Tenon lohi!