Sähköinen kaupunki

17.10.2017

Sähkömaailman vieraskynästä 10/2017,  Rakennustietosäätiö RTS sr:n yliasiamies Matti Rautiola.

Alla oleva kuva on otettu upeassa San Fransiscossa, suuren sairaalahankkeen työmaan aidan vieressä. Selkäni takaa näkyy osittain työmaan aitaan maalattu, arvoituksellisesti, vain osaksi näkyvä rakentajien motto; With art. Pisteiden tilalle voisin kuvitella kirjaimet f, p, sm, he tai ei mitään. Hyvä haaste! Käytän sitä kimmokkeena pohtiessani kaupunkia elin- ja toimintaympäristönä.

Matti Rautiola

Suomi muuttaa ja muuttuu

Nykyistä vauhtia suurimpiin kaupunkeihimme tulee muuttamaan yleisimpien arvioiden mukaan miljoona ihmistä lähivuosikymmenten aikana. Siitä ei liene epäilystä, ettemmekö osaisi toteuttaa teknisesti hyviä, toimivia ja kauniita rakennuksia. Investointi asuntoihin on valtava. Sen lisäksi tulevat infrastruktuuri, yksityiset ja julkiset palvelut ja niitä palvelevat organisaatiot.

Suururakka parantaa työllisyyttä ja vetää taloutta. Mutta tiedämmekö sittenkään, minkälaista kaupunkia meidän pitää rakentaa? Minkälaista on elämä, minkälaisia ovat yhteiskunnan instituutiot ja yritykset vuonna 2030, 2050 tai 2070? Miten hyvin kaupunkimme joustavat muuttuvan maailman tarpeisiin? Ovatko ne vetovoimaisia globaalissa imussa?

Se on ainakin varmaa, että muutoksia tulee, mutta rakennettu ympäristö on ja pysyy. Rakennetun ympäristön osuus kansallisvarallisuudesta on tunnetusti suuri. Kannattaa siis tehdä kiireestä huolimatta viisaita, kestäviä investointeja.

Kaupunkien rakentamisen aikaperspektiivi on pitkä. Paikkatieto, kaavoitus, suunnittelu, valvonta, rakentaminen, rakennusten omistaminen ja käyttö, ylläpito, muutokset, korjaaminen ja lopulta purkaminen ovat luonnollista rakennetun ympäristön kehityskaarta.

Useimmiten jää havaitsematta se, että rakennuksia tulee ja menee, mutta niiden väliin syntynyt tyhjän tilan järjestelmä säilyy todella pitkään, joskus jopa satoja vuosia. Rakennettu kaupunki velvoittaa tilajärjestelmänä tulevia rakentajia ja rakennusten käyttäjiä pitkään siinäkin tapauksessa, että järjestelmä alkaa olla aikansa elänyt.

Analogiaa voi soveltaa myös siihen, millä järjestelmällä kansakunta on selviytynyt historiansa saatossa, omissa erityisissä olosuhteissaan. Sitä sanotaan kulttuuriksi ja sepä onkin sitkeää laatua. Jos kävisi niin, että teknologia ja talous romahtaisivat jäljelle jäisi aina kulttuuri, tapamme puhua, selviytyä ja olla olemassa.

Miten muutos liittyy sähköön?

Mielestäni sähkö ei ole ollenkaan sivullinen tässä pelissä. Muutama esimerkki: Sähkövalo on mahdollistanut aikanaan vuorokausirytmin vallankumouksellisen muutoksen, kolmivuorotyön teollisen tuotannon tehostajana, toimivat kaupungit pimeän aikana, ympärivuorokautisen vapaa-ajan vieton.

Sähkö on muuttanut viestinnän paperin kuljettamisesta bittiliikenteeksi. Sähkö
on myös omalta osaltaan nostanut Suomen hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi. Se on toiminut teollisuuden käyttövoimana ja vauhdittanut teollisuuden rakennemuutosta kohti maailman huippua elektroniikkateollisuudessa. Sähköinen kaupankäynti etenee ja muuttaa kaupungeissa kaupan sijoittumisen rakenteita. Akkujen kehittyessä autoilla ajetaan tuhansia kilometrejä kertalatauksella ja pieniä akkuja on joka paikassa kengän kannoista lähtien. Huoltoasemat joutuvat uusimaan konseptejaan, mutta myös öljyvetoinen talous ja maailmanpolitiikka muuttuvat dramaattisesti.

IOT muodostaa fyysiselle ympäristölle rinnakkaisen virtuaalisen ympäristön, jonka hahmottaminen perustuu digitaalisen tiedon hallintaan, tarkoittaen valtavaa määrää uusia palveluja, mutta myös työn kokonaiskuvan muuttumista, vanhentuvien yritysten ja ammattien katoamista ja toisaalta uusien syntymistä tilalle.

Lisätty todellisuus ohjaa käyttämään ja toteuttamaan fyysistä ympäristöä ja palveluja ennennäkemättömillä tavoilla. Kaikki nämä tekevät kaupungista uudenlaisen toimintaympäristön, elinympäristön ja toisenlaisen kokemuksen.

Kaupungin käyttötavat muuttuvat. Sähkön ja digitaalisen talouden vauhdittaman kehityksen seurauksena funktionalistinen, puumainen kaupunkimalli ei ole enää tehokkain eikä viihtyisin elinympäristö. Kaupunki ihmisten ja heidän organisaatioidensa käyttöliittymänä tarvitsee kaikkien panoksen, eikä vähiten sähköalan. Luonnollinen vastaukseni alun kysymykseen kaupungista on smart, heart ja art - älykäs, hyvä ja kaunis kaupunki.