Vain muutos on pysyvää

22.3.2019

Miimu Airaksinen

Rakennuksiin on sitoutunut 45 prosenttia kansallisvarallisuudestamme eli noin 500 miljardia euroa. Kun siihen liitetään infran osuus, 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme on sidottu rakennettuun ympäristöömme.

Kiinteistö- ja rakennusala vastaa 15 prosentista bruttokansantuotteestamme ja työllistää 500 000 ihmistä, eli 20 prosenttia kaikista työllisistä. Alan energiankulutus on myös merkittävä; 35 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.

Kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vastattaessa; YK:n 17 tavoitteesta ala vastaa suoraan 11 tavoitteeseen. Rakennetussa ympäristössä tehtävillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus siihen, miten ilmastonmuutosta saadaan hillittyä, ja miten siihen sopeudutaan parhaiten.

Jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin pienentyneinä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksina.

   
Kaupungit innovaatiomoottoreina

Yli 90 prosenttia innovaatioista on syntynyt kaupungeissa. Sen lisäksi kaupungeilla ja rakennetulla ympäristöllä on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hillinnässä ja torjunnassa; yli 70 prosenttia päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuorasti kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Rakennetulla ympäristöllä on siis keskeinen rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa – yksittäisten osien optimoinnista onkin siirryttävä elinkaaren aikaiseen alueellisen kokonaisuuden optimiin.

Käynnissä on valtava muutos niin alueellisesti kuin paikallisestikin; esimerkiksi alueiden vetovoimaisuus ja yksittäisten rakennusten kunto vaihtelevat paikkakunta- ja kaupunginosakohtaisesti. Tulevaisuudessa suunnittelua ohjaa yhä vahvemmin käyttäjälähtöisuus, kuten palvelujen läheisyys ja liikkumisen tarve. Myös alueellisten ja paikallisten energiaratkaisujen rooli kasvaa ja rakennusten käyttö osana huippukuormien hallintaa tehostaa energiajärjestelmien toimintaa.

Ihmisten hyvä arki muodostuu erilaisten palveluiden verkoista. Osa niistä on immateriaalisia, osa materiaalisia. Yhdyskunnan verkostot luovat raamit palveluiden tuottamiselle ja saavuttamiselle.

 
Älykkäästä entistä älykkäämpään energiahuoltoon

Hyvä energiahuolto on tärkeä osa yhdyskunnan toimivuutta, ja se on erittäin tärkeä tekijä hiilineutraalisuuteen pyrittäessä.

Suomessa uusiutuvan energian osuus on noin 40 prosenttia. Tällä osuudella Suomi on toinen EU-jäsenmaiden joukossa. Sähköverkkoon investoidaan voimakkaasti ja käytännössä jakeluverkot rakennetaan suurelta osin uudestaan. Samalla verkon rakenne muuttuu, kun ilmajohdoista osa vaihdetaan toimintavarmuudeltaan parempiin maakaapeleihin.

Suomessa älykäs mittausjärjestelmä on kattanut jo vuosia sata prosenttia käyttöpaikoista. EU-tasolla älykästä mittausta edellytetään vasta 2020. Osa EU-maista ottaa silloinkin älykkään mittauksen käyttöön ainoastaan valikoiduissa kohteissa. Suomen nykyiset älymittarit tullaan uusimaan entistä älykkäämmiksi 2020-luvun alkupuolella.

Tiedonvaihdon selkeyttämiseen ja tehostamiseen sähkön vähittäismarkkinoilla kehitetään parhaillaan Datahub-palvelua. Kun suomalainen sähkön loppuasiakas vuonna 2021 vaihtaa sähkön myyjää, kaikki tarvittava tieto sähkön myyjän ja jakeluverkkoyhtiön välillä siirtyy keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän kautta.

Keskitetyn sähköjärjestelmän arvioidaan muuttuvan tulevaisuudessa sähkön tuotannon, siirron, varastoinnin ja käytön palvelualustaksi. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman älyverkkotyöryhmän ehdotuksen mukaan sähkömarkkinat pitäisi avata uusille toimijoille, kuten energiayhteisöille sekä pientuotannon ja -kulutuksen aggregaattoreille. Näin asiakkaat saisivat lisää keinoja vaikuttaa sähkökustannuksiin ja sähkönkäytön ympäristövaikutuksiin.