Yhteistoiminta on toimivan talotekniikan edellytys

19.5.2017

Sähkömaailman vieraskynästä 5/2017, RAKLI ry:n tekninen johtaja Mikko Somersalmi.

Allianssi- ja yhteistoimintaurakat ovat päivän puhutuimpia teemoja kiinteistö- ja rakennusalalla nopeasti kasvavan KIRA-digi-käsitteistön lisäksi. Allianssia suositteli viimeksi pääministeri Juha Sipilän nimeämä selvitysmies Erkki Virtanen ratkaisuksi valtion rahoittamien rakennushankkeiden haasteisiin. RAKLI on ollut etunenässä kehittämässä allianssimallia yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa. Tänä keväänä käynnistyi RAKLIn ja Visonin IPT²-hanke, jossa osallistuvien organisaatioiden pilottiprojektien kautta kehitetään edelleen yhteistoimintaurakoiden toimintamalleja.

Allianssimalli ei ratkaise kaikkia haasteita

Mikko SomersalmiRAKLIn näkemys on se, ettei allianssimalli ole ratkaisu kaikkiin rakentamishankkeiden haasteisiin. Toteutusmuoto on aina harkittava tapauskohtaisesti. Tärkeintä on tuoda yhteistoimintaurakoiden hyvää yhdessä tekemisen henkeä ja työkaluja myös kaikkiin muihin hankemuotoihin. Erityisen tärkeää se on talotekniikan osalta, koska sen merkitys modernin rakennuksen toimivuuden näkökulmasta on kriittinen.

Allianssin hankekehitysvaiheen prosessissa ja työkaluissa on muun muassa se hyvä puoli, että prosessi vaatii kaikilta osapuolilta paljon. Se tuo esiin hankkeiden ”sudenkuopat” jo aikaisessa vaiheessa. Vastaava paneutuminen hankkeen valmisteluun olisi suositeltavaa myös muissa hankemuodoissa.

Yhteistoimintaurakoihin liittyy myös tavoite tuottavuuden parantamisesta työvaiheiden paremmalla yhteensovituksella. Pidemmälle viedyn suunnittelun ja prosessin johtamisen kautta etsitään aika- ja kustannussäästöjä riskejä ja laatua unohtamatta.

Talotekniikkaan kokonaisratkaisuja kiinteistöjen elinkaaren ajalle

Puhuttaessa teknisten osa-alueiden kannalta entistä paremmasta yhteistoiminnasta rakennushankkeissa on talotekniikka osaalue, jossa järjestelmien yhteensovittamista todella tarvitaan. Talotekniikka näyttelee yhä suurempaa roolia rakennushankkeissa ja monissa tapauksissa haasteita tulee lisää vielä käyttäjän toimintaa tukevasta muusta tekniikasta.

Ensi vuoden alusta voimaan tulevat lähes nollaenergiarakentamisen säädökset eivät ainakaan tule vähentämään talotekniikan merkitystä. Monesti talotekniikasta puhuttaessa huomio keskittyy omistajan kannalta kiinteistön käyttöönottovaiheeseen: Miten varmistetaan järjestelmien optimaalinen yhteistoiminta, energiatehokkuus ja kiinteistön käyttäjän toimintaa tukevat olosuhteet heti käyttöönoton alusta alkaen.

Kiinteistön osalta on saatettu esimerkiksi optimoida energiatehokkuutta suunnitteluvaiheessa erityisillä panostuksilla talotekniikkaan, mutta suunnitteluvaiheen laskelmat edellyttävät, että tekniikkaa osataan käyttää oikein. Teorian ja käytännön ei pitäisi olla eri asia.

Käyttöönottovaiheen tärkeydestä kertoo se, että monilla RAKLIn jäsenillä on omia toimintamalleja käyttöönoton ajalle. Lisäksi meneillään olevassa liittojen yhteisessä ”Paremman laadun puolesta” -hankkeessa useampi pilotti keskittyy moitteettomaan vastaanottoketjuun talotekniikan näytellessä ketjussa merkittävää roolia. Hankkeen kautta saadaan varmasti parhaita käytäntöjä jaettavaksi alalle vuoden lopusta alkaen.

Hankkeiden parempaan valmisteluun ja koko rakennushankkeen ketjuun kuuluu talotekniikan osalta myös entistä enemmän tietoturvaan, tiedon parempaan käytettävyyteen, tiedon analysoimiseen ja järjestelmien päivitettävyyteen liittyviä asioita. Niiden osalta tärkeitä ovat toki tilaajan vaatimukset ja rakennuttamisen elinkaarinäkökulma, mutta myös aito halu tehdä kokonaisuutta, eikä tarjota vain yksittäisiä ratkaisuja.

Kun asiat on yhteistyössä huolellisesti valmisteltu ja kiinteistö onnistuneesti käyttöönotettu, on muistettava riittävä dokumentointi elinkaaren aikaisen toiminnan tueksi. Dokumentaatiossa elinkaaren aikaista käyttöä ja järjestelmien saneerausta ajatellen pitäisi talotekniikan osalta mennä tarpeeksi syvälle rajapintoihin ja tietojen kuvaukseen saakka.

Yhteistoimintaa kehittämällä siis lähes nollan aikaa kohti.