Miksi talotekniikka-alan toimijoita ei arvosteta?

24.6.2020

Sähkömaailman Vieraskynästä 6-7/2020, Aro Systems oy:n varatoimitusjohtaja Jarmo Töyräs

Juha AlhainenJo vähintään kahden vuosikymmenen ajan on eri medioissa kirjoitettu siitä, miten talotekniikan rooli rakentamisessa ja kiinteistöjen olosuhteiden tekijänä kasvaa ja korostuu. Tämä lienee siis jo tunnustettu tosiasia?

Mistä ihmeestä sitten on kysymys, kun ajatellaan tämän tärkeän osa-alueen toteuttajien asemaa; sähkö-, putki- ja ilmanvaihtourakoitsijoita sekä kaikkia muita talotekniikkaotsikon alle mahtuvia tekniikoita ja niiden tekijöitä? 

YSE-ehdot ovat meillä rakennusalalla olleet se hallitseva ”raami”, jonka eri osapuolien yhdessä sopimilla ehdoilla, rakennusalalla on toimittu jo vuodesta 1983 lähtien. Kuluneen kymmenen vuoden aikana, ehkä jo hieman aiemminkin, on tarjouspyyntöihin alkanut ilmestyä toinen toistaan kummallisempia ehtoja, niin rahaliikennettä kuin työn tekemistäkin koskien.

Nämä ovat osaltaan merkittävästi heikentäneet talotekniikka-alan toimijoiden asemaa.
Samanaikaisesti kun ala tuskailee ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, alan toimijoita velvoitetaan omissa projekteissaan vastaamaan siivouksesta, logistiikasta, jätehuollosta ja kaikenlaisista muista ”ylimääräisistä” velvoitteista, jotka vielä useilta osin sanktioidaan.

Enkä tällä tarkoita, että kyseiset työt olisivat turhia, mutta olisiko kaikkien kannalta selkeintä ja kustannustehokkainta, että yksi toimija hoitaisi nämä työt päätoteuttajan alaisuudessa? Luonnollisesti normaali jätteiden ja työssä syntyvien roskien kerääminen roska-astioihin työmaalla kuuluu kaikkien velvollisuuksiin, mutta onko sähkö- tai putkiasentaja oikea henkilö päivittäin imuroimaan tai lakaisemaan lattioita? 

Alihankkijoista on tullut alistettuja aliurakoitsijoita

Vielä 2000-luvun alussa, kun esimerkiksi julkiset hankkijat pääsääntöisesti tilasivat talotekniikan työt suoraan alan toimijoilta ja alistivat ne sitten päätoteuttajan alle, olin itse sitä mieltä, että YSEn terminologiassa käytetty nimitys ”alistettu sivu-urakoitsija” ei terminä ollut mitenkään mieltä ylentävä tai talotekniikka-alan toimijoiden asemaa korostava. 

Nykyään, kun julkinen sektorikin pääsääntöisesti tilaa työt kokonaisurakoina päätoteuttajilta, jotka sitten edelleen hankkivat omat alihankkijansa, esim. taloteknisiin töihin ja, kun vielä otetaan huomioon nämä päätoteuttajien tiukentuneet ehdot, meistä alihankkijoista on tullut kirjaimellisesti ”alistettuja aliurakoitsijoita”. Allekirjoittaneellakin on tullut ikävä alistetun sivu-urakoitsijan roolia.

Toimivatko uudet urakkamuodot nykytilanteen pelastajina?

Uudet avoimet urakkamallit ovat vahvasti muuttaneet tai ovat muuttamassa alan toimintatapoja. Niiden avulla halutaan lisätä avoimuutta ja yhteistyötä. Ne ovatkin hyvä alusta uudelle toimintatavalle, mutta se vaatii myös toteuttajilta, talotekniikka-alan toimijoilta, uutta osaamista. 

Talotekniikka koostuu useasta ”aselajista” ja näiden aselajien johtaminen pitäisi tapahtua ”alan sisältä”. Jos haluamme korostaa talotekniikan asemaa, alan sisältä on löydyttävä halua yhteistyöhön. On pystyttävä luomaan tarjouskonsortioita, jotka kattavat hankkeen koko talotekniikan eri toimijoiden yhteistyöllä. Se vaatii alan toimijoilta uutta valmiutta ja osaamista yhteistyöhön.

Näin toimien voisimme mahdollisesti nostaa talotekniikan, vaikka toiseksi päätoteuttajaksi, vastaamaan oman vastuualueensa toteutuksesta. Tässäpä työsarkaa järjestöille ja urakoitsijoille.

  

Jarmo Töyräs

Kirjoittaja on Aro Systems oy:n varatoimitusjohtaja