Ilmastonmuutos on täällä

24.9.2018

Sähkömaailman vieraskynästä 9/2018; Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Jarkko Eloranta

Kulunut kesä erilaisine sääilmiöineen on taas osoittanut, että ilmastonmuutoksen uhka on todellinen.

Toki epäileviä tuomaita riittää aina suurvaltajohtajista lähtien, mutta yhä useammat asiantuntijat alkavat olla yksimielisiä uhan todellisuudesta. Joka tapauksessa kesän tukalat helteet niin Suomessa kuin laajemmin koko Euroopassakin, kuivuudesta ja kuumuudesta johtuvat laajat metsäpalot sekä paikalliset rankkasateet ja tulvat ovat vääjäämättömiä todisteita siitä, että kaikki ei ole kuten ennen.

Onko kyse sitten ilmastonmuutoksesta vai normaalimmasta vuosivaihtelusta, ei muuta muuksi sitä tosiasiaa, että mainitut sääilmiöt ja niistä johtuvat seurannaiset ovat olleet suureksi haitaksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Jos, ja kun siltä näyttää, että ilmastonmuutos on tosiasia, sillä on pahimmillaan niin katastrofaalisia seurauksia, että koko ihmiskunnan olemassaolo vaarantuu. Tai ainakin maapallon elinolosuhteet muuttuvat dramaattisesti huonompaan suuntaan.

Kansainväliset tutkijat ovat maalanneet kauhukuvia siitä, että ilmastonmuutos voi jopa ylittää rajan, jolta ei enää ole paluuta. Se tarkoittaisi maapallon keskilämpötilan nousua neljällä, viidellä asteella ja merenpinnan nousua jopa useilla kymmenillä metreillä.

Jos näin kävisi, asiantuntijoiden mukaan maapallon ilmastojärjestelmä muuttuisi ihmiskunnan kannalta ystävästä viholliseksi. Tällaisessa mittakaavassa esimerkiksi kansalliset sotevääntömme tai vaikkapa kansainväliset tullimuurit olisivat hyttysten ininää.

SAK:lainen ammattiyhdistysliike on niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin kiinnittänyt vahvaa huomiota ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Koska ilmasto ei tunne rajoja, pääpaino on ollut kansainvälisessä vaikuttamisessa. SAK on ollut mukana YK:n ilmastokonferensseissa jo vuodesta 2009 lähtien joko Suomen virallisessa tai maailman ay-kattojärjestön ITUCin delegaatioissa.

Varsinaisen ilmastopolitiikan rinnalla SAK on korostanut työllisyyspolitiikan tärkeyttä. Ei voi olla niin, että annamme ympäristöongelmien lisääntyä, jolloin yhteiskunnan resurssit suuntautuisivat suurelta osin ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ongelmien korjaamiseen – ei hyvien ja turvallisten työpaikkojen luomiseen.

Suomessa sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet tuhoja myös talvella. Jo useana vuonna on raportoitu puihin kasautuneesta tykkylumesta, joka pahimmillaan kaataa kokonaisia puita sähkölinjojen päälle aiheuttaen laajoja sähkökatkoksia. Maanpäällisten sähkölinjojen haavoittuvuus ja tuhojen hankala korjattavuus ovat lisänneet paineita lisätä entisestään maakaapelointia.

Sähkönsiirrosta vastaavat yhtiöt ovatkin tarttuneet toimeen, mutta asiakkaat eivät ole välttämättä olleet kovin tyytyväisiä, koska maakaapelointi nielee rahaa, ja se näkyy kuluttajien sähkölaskuissa.

Sähkönsiirtoyhtiöt ovat nostaneet hintojaan jopa moninkertaisesti yleiseen hintakehitykseen verrattuna. Paineita sähkönsiirron kustannusnousuun edellä mainitun lisäksi ei ole ainakaan hillinnyt se tosiasia, että Suomessa sähkönsiirto on yhä enemmän kansainvälisten yritysten omistuksessa. Näiden verkkoyhtiöiden omistajat ja sijoittajat vaativat yhä suurempia voittoja, ja alaa valvova viranomainen, Energiavirasto, on varsin aseeton hintojen nousun edessä. Muun muassa SAK:n edustajisto on vaatinut kustannusnousujen tehokkaampaa hillintää.