Koulutussopimus korvaa työssäoppimisjakson

20.9.2018

Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö uusiutui 1.1.2018. Uudistuksessa koulutussopimusmalli korvasi vanhan työssäoppimisjakson. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista on lisätty ja ammattitaito osoitetaan aina näytöillä ensisijaisesti työpaikoilla.

Koulutusuudistuksen myötä oppilaitos tekee koulutussopimuksen työpaikan ja opiskelijan kanssa. Työssäoppimiselle ei ole ajallisesti määriteltyä vähimmäis- eikä enimmäismäärää. Työpaikan on nimettävä opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Koulutuksen järjestäjä laatii jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS), johon merkitään myös työssäoppimiseen liittyvät asiat.

Henkka ja Toppi. Kuva Ari Uusitalo

– Sähköalan töissä koulutussopimukseen on syytä liittää yrityksen sähkötöiden johtajan allekirjoitus, sillä hän vastaa koulutussopimuksella sähkötöitä tekevän henkilön töistä, Sähköinfo oy:n tekninen asiantuntija Henrik Rousku korostaa.

Koulutussopimuksessa työssäoppiminen liittyy päätoimiseen opiskeluun, eikä perustu työsopimukseen. Tästä syystä opiskelijalle ei myöskään makseta palkkaa. Koulutussopimus voidaan kuitenkin yhdistää oppisopimukseen esimerkiksi kesätyön ajaksi. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija on työsuhteessa ja hänelle maksetaan palkkaa ja työnantajalle voidaan maksaa koulutuskorvausta.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL on laatinut koulutussopimukseen liitettävän ohjeistuksen sekä verkko- ja mobiililaitteilla toimivan Toppi-sovelluksen, jossa tutkinnon perusteissa määritellyt osaamistavoitteet on avattu työpaikalla suoritettaviksi tehtäviksi.

– Sovellusta käytetään työssäoppimisen seurantaan ja dokumentointiin. Oppilaan ja työpaikkaohjaajan käyttämä appsi on ladattavissa Google Play -kaupasta. Opettajan käyttämän tietokonesovelluksen käyttöoikeus sisältyy oppilaitoksen STUL-tiedotussopimukseen, Rousku neuvoo.

 
Työssäoppimisen vastuut jakautuvat

Lain mukaan työnantaja vastaa koulutussopimuksella työskentelevän opiskelijan työturvallisuudesta. Henkilökohtaisten suojavälineiden hankinnasta vastaa koulutuksen järjestäjä. Siitä voidaan kuitenkin sopia toisin koulutussopimuksessa.

Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijan vakuutuksista, henkilötunnisteesta veronumeroineen sekä tarvittavista korteista. Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteiden sopivuudesta, turvallisuudesta sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä.

Yrityksen sähkötöiden johtaja vastaa alaisuudessaan tehtävistä sähkötöistä.

– SFS 6002 -standardin mukaan opiskelija voi tehdä sähkötöitä ammattihenkilön riittävästi valvomana sähkötöiden johtajan harkinnan mukaan, mutta opiskelija ei voi työskennellä yksin kohteessa, jossa on sähköstä aiheutuvaa vaaraa, Rousku muistuttaa.

  
Opiskelijalla on oltava edellytykset työssäoppimiseen

Työpaikkaohjaajan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Ammatillisen kokemuksen lisäksi hänellä tulee olla edellytykset toimia nuorten opiskelijoiden kanssa.

– Työpaikkaohjaajan tehtävänä on opastaa opiskelijalle oikeat työmenetelmät, tukea oppijaa ja antaa palautetta tehtävien suorittamisesta.

Opiskelijalla on puolestaan oltava riittävä lähtötaso työssäoppimiseen. Esimerkiksi suojavarusteiden ja perustyökalujen käyttö tulee hallita ja asennusmateriaalit on tunnettava nimiketasolla. Sähkötöiden johtajan tulee saada oppilaitokselta selvitys siitä, millaisia töitä opiskelija voi tehdä.

Pääsääntöisesti opiskelija noudattaa yrityksen yleistä työaikaa. Hän kuuluu opiskelijaterveydenhuollon piiriin ja sairauspoissaolojen ilmoitusmenettelystä on syytä sopia koulutussopimuksessa.