Insinööriopinnoissa matikkapäätä tarvitaan ja kielitaito on plussaa

17.10.2017

Ammatillinen kiinnostus sähköalaa kohtaan saattaa herätä hyvinkin aikaisessa vaiheessa. Usein ympäristöstä tai lähipiiristä löytyy ammattilaisia, jotka kannustavat alalle.

Sami Sarlin ja Lari Isoaho opiskelevat Ylivieskassa Centria-ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatiotekniikanlinjalla toista vuotta. Saman valinnan on tehnyt parikymmentä muutakin opiskelijaa, joista kaksi on naisia. Insinööriksi opiskelu kestää neljä vuotta.

Perusopintojen jälkeen opiskelijat voivat syventyä rakennusten sähköjärjestelmiin, energiatekniikkaan tai automaatio- ja tietoliikennetekniikkaan. Sarlin kertoo, että sähköala työurana alkoi kiinnostaa lukioaikana. Ylioppilaaksi tultuaan hän päätti pyrkiä opiskelemaan sähkö- ja automaatioalaa.

– Pääsin sisään ja siitä se lähti. Tukea sain siitä, kun isoveli on valmistunut sähköasentajaksi, ja samalla lukenut myös tietotekniikkaa. Tuttavapiiristäkin löytyy muutama sähköasentaja. Ymmärtääkseni ovat olleet tyytyväisiä.

”Sähkölaitteet ovat aina kiinnostaneet”

Lari Isoaholla on takanaan sekä ylioppilastutkinto että sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Espoon ammattilukiosta. Tutkintonimike on automaatioasentaja.

– Kiinnostus sähköalaan heräsi yläasteella, kun isäukko ehdotti putki- tai sähkömiehen hommia. Lavuaarin vesilukkoa avatessa huomasin, että se on varsin likaista hommaa, joten oli parasta kallistua sähkötekniikan puolelle. Muutenkin sähkö ja varsinkin sähköiset laitteet ovat aina kiinnostaneet, Isoaho kertoo.

Alkamassa on toinen vuosi, mikä ainakin alkuvaiheessa muistuttaa pitkälti ensimmäistä vuotta - käydään läpi fysiikan alan asioita.

– Jatkossa itseäni kiinnostaa eniten kiinteistöpuolen sähköjutut eli sähkövoimatekniikka, mutta vielä valinnat eivät ole olleet ajankohtaisia. Kurssien valinta tapahtuu myöhemmin, Isoaho sanoo.

Opiskelu sisältää paljon laskemista

Sami Sarlin kertoo pärjänneessä opinnoissa lyhyen matematiikan pohjatiedoilla, vaikka sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksessa onkin paljon laskemista. Matikkapään täytyy kuitenkin olla hyvä.

– Toinen vuosi on menossa. Teemme laskuharjoituksia, kokeita ja muita käytännön harjoituksia laboratoriossa. Välillä lasketaan enemmän ja välillä on käytäntöä. Centrian sähkötekniikan laboratorio palvelee opetustarkoitusta omasta mielestäni varsin hyvin, Sarlin toteaa.

Hän kertoo, että ensimmäisenä opiskeluvuonna tehtiin sähköturvallisuuden laboratoriotyöt. Kytkentöjä sekä kontaktoreiden ja releiden toimintaa opeteltiin käytännön kautta. Harjoituksiin kuului myös käyttöönottotarkastuksen tekeminen sekä sähkömittaustekniikan laboratoriotyöt.

– Opettelimme käyttämään muun muassa oskilloskooppia, erilaisia tehomittareita ja mittamuuntajia. Laitteet ja kojeet tulivat tutuiksi ensimmäisenä opetusvuonna, mutta niiden tuntemusta ja käytön osaamista syvennetään myöhemmin opintojen edetessä, Sarlin selvittää.

Toisena opiskeluvuotena tehdään muun muassa fysiikan laboratoriotöitä. Myöhemmin kolmantena ja neljäntenä vuonna syvennytään oman kiinnostuksen mukaan esimerkiksi energiatekniikkaan.

Kaksoistutkinto on hyvä pohja

Lari Isoaho pitää suorittamaansa kaksoistutkintoa hyvänä pohjana sähköalan opintoihin. Niin englannin kuin ruotsinkin kieli ovat nyt vahvoja - samoin matematiikka.

– Ammattilukio antaa hyvän pohjan ammattikorkeakouluun, vaikka käsittääkseni suurin osa ammattikoulukavereista siirtyikin suoraan työelämään. Työmarkkinat näyttävät nimittäin hyviltä, varsinkin kun automaatioasentaja voi toimia myös sähkömiehen tehtävissä. Moni kaveri toimiikin perussähkärinä. Moni puhui jatko-opinnoista, mutta ne ovat vuorossa ehkä vasta armeijan jälkeen, Isoaho sanoo.

Hän kertoo hakeneensa varmuuden vuoksi myös tuotantotalouden puolelle, mutta aikomus oli kyllä siirtyä sieltä jossain vaiheessa sähköopintojen pariin. Sami Sarlin on hankkinut jonkin verran työkokemusta tekemällä elektroniikan kokoonpanotyötä Scanfilillä Sievissä. Ystävän omakotitaloprojektissakin on oltu mukana. Elektroniikka on tullut tutuksi myös musiikki- ja kitaransoittoharrastuksen kautta. Bändeissäkin on soitettu.

Isoahon mieluisin vapaa–ajan harrastus on sulkapallon pelaaminen.


Matti Valli, teksti

Artikkeli on julkaistu Sähkömaailma-lehden numerossa 10/2017.