Ännäytyminen uhkaa

11.8.2016

Heinäkuu kului taas vähän liian äkkiä: Ensi kuussa alkaa jo syksy ja samalla viides syyslukukauteni. Neljännen vuosikurssin jälkeen opiskeluvuosia ei enää ole tapana laskea numeroin, vaan nyt alkaa niin sanottu vuosikurssi N, joka siis jatkuu aina valmistumiseen saakka. Ännännen vuoden opiskelijat ovat nuorempien opiskelijoiden näkökulmasta ”niitä vanhoja”, kuten itsekin taisin möläyttää joskus fuksina.

Fuksivuodesta tuntuu olevan kuitenkin hyvin vähän aikaa, enkä koe vielä 23-vuotiaana olevani kovin vanhakaan. Toinen harhakäsitykseni fuksina oli, että kaikki diplomi-insinöörit oikeasti valmistuvat viidessä vuodessa, vaikka keskimäärin kanssaopiskelijani valmistuvat seitsemässä vuodessa. 

Ennen opiskelujen aloittamista tuo viisikin vuotta kuulosti ikuisuudelta, mutta nyt vanhana ännänä ymmärtää, että opiskelijaelämästä nauttisi mielellään vähän pidempäänkin. Koen ainakin itse saaneeni opiskeluajasta paljon irti tekemällä samanaikaisesti osa-aikatöitä, osallistumalla opiskelijajärjestöjen toimintaan sekä reissaamalla ja kansainvälistymällä – kaikkia näitä olisi tosin voinut tehdä enemmänkin, opinnot kun ovat vielä toistaiseksi pysyneet aikataulussa.