Sähköalalla on tehoa myös toisella kotimaisella

7.1.2010

Ruotsinkielinen sähköalan koulutus on Suomessa pientä, mutta vetreästi voimissaan.

Ruotsinkielinen sähköalan koulutus on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan, eikä suotta. Opiskelijoille on tarjolla hyviä työssäoppimispaikkoja, mikä taas poikii sujuvasti töitä valmistumisen jälkeen. Päteville ammattilaisille on aina kysyntää.

Anton Koivisto uskoo, että ammattimiehille riittää aina töitä ja kysyntää. ”On se parempi hankkia oikea ammatti kuin käydä lukio ja istua sen jälkeen Siwan kassalla.”Valmistuneista monet työllistyvät kotimaassa erityisesti ABB:lle. Ja suomenruotsalaiset todella työllistyvät helposti, sillä monet työnantajat arvostavat sitä, että kahta kotimaista puhutaan sujuvasti. Nuoret ovat myös tietoisia sähköalan hyvistä työllistymismahdollisuuksista. Kun vielä muutama vuosi sitten lukio-opiskelu päihitti ammattiopiston, on kelkka nyt kääntynyt toisinpäin ja ammattiin opiskelusta on tullut valkolakkia suositumpi.

Helsingin Prakticumissa toista vuotta  sähköasentajaksi opiskelevat Anton Koivisto ja Kim Lindqvist ovat löytäneet alansa. Kumpikin valitsi  myötämielisten huhujen perusteella. Koululla on hyvä maine: hyvät opettajat, hyvät materiaalit, hyvät suhteet firmoihin. Sitä paitsi Prakticum on lähellä. Jos he eivät olisi tulleet tänne, toinen vaihtoehto olisi ollut Karjaa ja koulumatka pitkä kuin elämä.

 – Lukioita on hyvin, mutta ammattikouluja ei tarpeeksi, joten välimatkat on pitkiä, Anton toteaa.


Kirjoja ei löydy aina ruotsiksi

Kim Lindqvist opiskelee toista vuotta sähkötekniikkaa Yrkesinstitutet Prakticumissa.Kim ja Anton kehuvat, että sähköasentajaopiskelijat saavat ensimmäisenä vuotenaan ilmaiseksi liivin, toisena housut ja kolmantena toppatakin. Siinä on kaikki kuteet kasassa, kun astuu työelämään. Työkalut opiskelijoiden on tilattava itse, mutta ne saa näppärästi koulun kautta. Kirjoissa sen sijaan tulee niukkuus vastaan.

 – Me käytetään paljon suomenkielistä oppimateriaalia ja sitä kyllä on tarpeeksi. Ruotsinkielistä ei niinkään, Kim sanoo.

 – Jos jotkut asiat on käännetty suomesta ruotsiksi ja se on vielä jotain hienostoruotsia, niin se jo yksistään voi vaikeuttaa ymmärtämistä, jatkaa Anton, jonka kotikieli on suomi. Ruotsinkielinen koulutus oli kuitenkin luonnollinen jatkumo toisella kotimaisella käydylle peruskoululle.

Kimillä on sama juttu. Vanhemmat ovat suomenkielisiä, mutta hänelle on puhuttu ruotsia pienestä pitäen. Kahden kielen maailmassa elävän on joskus käännettävä oppikirjoissa olevat tekniset termit sanakirjan kanssa. Opetuskieli on ruotsi, mutta opettajat opettavat tunnilla termit sekä suomeksi että ruotsiksi taatakseen opiskelijoiden monipuolisen kielipään. Kokeissa saa kirjoittaa kummalla kielellä tahansa sen mukaan, kumman kokee läheisemmäksi.


Konkreettinen koulutus kannattaa

Kim ja Anton ovat tyytyväisiä sähköasentajan opintoihin.

 – Kunhan ensin olen tehnyt pari vuotta töitä, haluaisin pistää pystyyn oman firman, Kim suunnittelee.

Anton on samoilla linjoilla, mutta on tyytyväinen siihenkin, jos saa olla pätevän firman palkkalistoilla. Ja työllistymiseen he suhtautuvat vakuuttavalla luottavaisuudella. He tietävät, että ammattimiehille on kysyntää ja hyvä työntekijä tahkoaa hyvät tulot.

 – Tässä tienaa tarpeeksi, jos vain töitä jaksaa tehdä. Ja jos hommassa ei myöhemmin viihdy, voi hankkia toisen koulutuksen. Silti on parempi hankkia oikea ammatti kuin käydä lukio ja istua sen jälkeen Siwan kassalla, Anton heittää.

Kim on samaa mieltä.

 – Musta on hauskempaa tehdä jotain käsin eikä istua jossain konttorissa.



Kirjoitus on tiivistelmä Sähköinfo-lehden numerossa 1/2010 julkaistusta pidemmästä artikkelista.