pientuulivoimala urbaaniin ympäristöön

7.1.2010

Cypress Wind Turbines Oy:n myyntipäällikkö Tapio Aaltosen ja toimitusjohtaja Yrjö Blåfieldin mukaan pystytuuliturbiinit voisivat sopia hyvin esimerkiksi tietoliikennemastojen varavoimaksi. Yksinkertainen rakenne on lähes huoltovapaa ja roottorin voi asentaa vaikka maston kylkeen.Pystytuuliturbiini ei voita potkurivoimalaa rannikon tasaisissa tuulissa, mutta sen erityisominaisuudet tekevät siitä varteenotettavan vaihtoehdon moneen paikkaan.

”Jos tuuli on pyörteistä, kuten se on aina asutuskeskuksissa, vuoristossa tai metsässä, niin pystyturbiini on parempi kuin potkurivoimala”, vakuuttaa Cypress Wind Turbines Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Blåfield. Cypressin tuuliturbiinissa käytetty Savonius-roottori pystyy käyttämään hyväksi kaikista ilmansuunnista pyörivät puhurit, sekä myös ylhäältä tai alhaalta käyvän tuulen ilman minkäänlaista suuntaamista.

Savonius-roottori pyörii huomattavasti verkkaammin kuin potkurit, joka johtaa siihen, että laite on lähes äänetön.

– Pystytuuliturbiini soveltuu asumiskeskuksiin, talojen katoille. Se on ulkonäöltään kompakti eikä pyöriminen aiheuta välkettä, joka varsinkin isoissa voimaloissa koetaan haitalliseksi, myyntipäällikkö Tapio Aaltonen kertoo.

Tuulivoimala vaatii yleensä luvan  

Saadakseen tuotteensa osaksi kaupunkikuvaa Blåfieldillä ja Aaltosella on kuitenkin edessään valistustyötä. Riippuen  kaupungista, tuulivoimalanpystyttäminen vaatii joko luvan tai ilmoituksen. Virkamiesten  ja naapurien negatiiviset mielikuvat tuulivoimaloidenhäiritsevyydestä saattavat  vaikuttaa voimaloiden pystytysmahdollisuuksiin.

 – Pystytuuliturbiineita onvielä erittäin vähän  arkkinoilla, Aaltonen kertoo.

Tarjonnan vähäisyys johtuu  pääosin siitä, että hitaasti pyörivälle roottorille sopivia kestomagneettigeneraattoreita on valmistettu vasta muutaman vuoden ajan. Samoin käyttöön soveltuvia taajuusmuuttajia on tullut vasta hiljattain markkinoille. Cypressin tavoitteena on aloittaa varsinainen tuotanto ensi vuonna. Nollasarjan laitteita on asennettu jo muutama ympäri Suomea ja niistä kerätään käyttökokemuksia.

 – Kaikki voimalan osat roottorin lavoista sähkökaappiin valmistetaan Suomessa, Blåfield kertoo.

Vanha suomalainen tuulivoimakeksintö

Savonius-roottori itsessään on suomalainen keksintö 1920- luvulta. Tähän mennessä käyttökohteet ovat kuitenkin olleet harvassa ja niitä onkin nähty lähinnä ilmanvaihtoputkien päässä talojen katoilla. Blåfield kertoo aloittaneensa pystytuuliturbiinivoimalan kehittämisen jo toistakymmentä  vuotta sitten. Tekninen kehitys ja viime vuosina kasvanutvihreän sähkön kysyntä varsinkin Yhdysvalloissa sai hänet vakuuttumaan siitä, että tuote kannattaa viimeistellä ja saattaa myyntiin.

Cypressilla nähdään pystyturbiininsuurimman mahdollisuuden olevan tietolii- kennemastojen varavoimana. Se on helppo asentaa maston kylkeen.

Sähkökatkot telemastoissa johtuvat usein myrskyn linjojen päälle kaatuneista puista. Silloin tuuliturbiini olisi ihanteellinen varavoima. Pystyturbiinia ei tarvitse pysäyttää kovallakaan tuulella, suunnittelussa mitoitus on tehty 30 m/s tuuleen asti. Häiriösuojaukset ovat tarvittavalla tasolla ja generaattori kestää vaikka tropiikin olosuhteissa. Potkurivoimaloihin verrattuna huoltoa vaativat liikkuvat osat ovat vähissä, sillä vaihteistoa ei ole, ja akseleitakin vain yksi.

Mahdollisia asennuskohteita löytyisi varsinkin maista, joiden sähköverkko ei ole luotettavimmasta päästä, mutta viestintämahdollisuudet halutaan ylläpitää. Blåfieldin mukaan myös Yhdysvaltain puolustuslaitos suunnittelee kriittisimpien tietokeskuksiensa sähkönsaannin varmistamista tuuli- ja aurinkovoimaloilla.

 – Suomessa tuulivoimalla voitaisiin korvata teleasemien lyijyakustoja, Blåfield kaavailee.

Pientuulivoimalan asentaminen

Kiinnostus hajautettuun sähköntuotantoon kasvaa, sillä yhä useampi haluaa tuottaa osan kuluttamastaan sähköstä itse. Kiinteistökohtaiset pienvoimalat ovat usein helposti liitettävissä rakennuksen sähkönjakeluverkkoon.

Pienvoimaloihin ja niiden liittämiseen liittyviä suomenkielisiä standardeja ei vielä ole ja kansainväliset standardit keskittyvät pääosin suuriin voimaloihin. Hiljattain ilmestyneessä ST-kortissa 55.34 ”Tuulienergiaa hyödyntävät laitteet ja niiden liittäminen rakennuksen sähkönjakelujärjestelmään”, tarkastellaan tuuliturbiineja jotka ovat kokoluokaltaan yksittäiseen asuin- tai liikerakennukseen sopivia.

Kortin lähtökohtana on tuuliturbiinin asentaminen kiinteistöön, joka on liitetty yleiseen sähköverkkoon. Kortissa käsitellään voimalan mitoitusta ja annetaan ohjeita sen liittämisestä rakennuksen sähkönjakeluverkkoon.

Pientuotantoon sopivien aurinkosähköjärjestelmien asentamista ohjeistetaan ST-kortissa 55.33.