Kylmäalan töiden työ- ja sähkötyöturvallisuus

12.5.2010

Kylmäalan töitä tehdään rakennustyömaalta yksityishenkilön asuntoon, maassa ja katolla
– työskentelyolosuhteet ja vaarat siis vaihtelevat kohteen mukaan. Työkohteena huolto­töissä on usein myös myymäläympäristö, teollisuuslaitokset ym.

Kylmäalan töitä saa tehdä vain, mikäli toiminnanharjoittajat, vastuuhenkilöt ja asentajat ovat Turvatekniikan keskuk­sen (Tukes) rekisterissä. Kylmäalan päte­vyysrekisterissä ovat ne henkilöt, joille on myönnetty vastuuhenkilön ja/tai asentajan pätevyystodistus.

Asetus henkilösertifioinnista astuu voi­maan heinäkuussa 2011, johon mennessä kaikkien olisi saatava osoitettu pätevyys. Tällä hetkellä töitä saa tehdä siirtymäkau­den säännöksen mukaisesti eli yrityksessä pitää olla nimetty vastuuhenkilö, jonka alaisuudessa kylmäaineiden käsittelyyn liittyvät työt suoritetaan.

Kylmäalan töitä saa tehdä vain, mikäli toiminnanharjoittajat, vastuuhenkilöt ja asentajat ovat Turvatekniikan keskuksen (Tukes) rekisterissä.Kylmäalan urakoitsijarekisteristä voi teh­dä kylmälaiteliikkeiden hakuja toiminnan­harjoittajan nimen, vastuuhenkilön nimen, toimintaoikeuden ja kunnan avulla. Kyl­mäalan pätevyysrekisteristä voi tehdä vas­tuuhenkilön ja asentajan henkilöhakuja ni­men, toimintaoikeuden ja kunnan avulla.

Urakoitsijarekisterin hakutulos kertoo myös sen, onko kylmälaiteliikkeellä säh­köurakointioikeutta. Jäähdytys-, ilmas­tointi- ja lämpöpumppulaitteiden asen­nuksissa ja huolloissa tehdään usein sähkö­töitä, joissa vaaditaan sähköurakointioi­keus.

Kylmätyön turvallisuus

Tyypillisiä kylmäalan töitä ovat jäähdytys-, ilmastointi-ja lämpöpumppulaitteiden asennuksiin, huoltoon ja korjauksiin liitty­vät työt. Työt tehdään usein rakennustyö­maaolosuhteissa, yhteisellä työmaalla. Vaaran tai haitan aiheuttajia näissä töissä ovat varsinaiset kylmäaineet, laitteiston syöttöön ja ohjauksiin liittyvä sähkö, lait­teistojen kuljetukset ja nostot sekä itse asennustilanteet usein korkealla katolla tai seinällä.

Kylmäaineturvallisuus

Teollisessa kylmässä yleisin kylmäaine on edelleen ammoniakki, joka on syttyvää ja myrkyllistä. Ammoniakki ei ole kuiten­kaan kasvihuonekaasu. Tällä hetkellä on lisääntymässä voimakkaasti hiilidioksidin käyttö kylmäaineena, jonka käyttämisessä on myös omat vaaransa esimerkiksi kor­kean paineen vuoksi.

Kylmäaine on kemikaali, joka on joku ai­ne tai useiden aineiden seos (valmiste), esi­merkiksi joko pelkkä tetrafluorietaani tai tetrafluorietaani lisättynä oktafluoripro­paanilla ja isobutaanilla. Näiden turvalli­nen käsittely edellyttää tekijältään hyvää asiantuntemusta ja oikeaa käsittelytapaa.

Kylmäaineet ovat tavanomaisissa käyttö­olosuhteissa syttymättömiä, räjähtämättö­miä, lähes myrkyttömiä ja korroosioturval­lisia. Työntekijälle vaaraa voi aiheuttaa se, että höyry on jopa 6 kertaa raskaampaa kuin ilma ja saattaa syrjäyttää hapen suurissa vuodoissa.

Kylmäaineen höyry hajoaa jou­tuessaan kosketuksiin avotulen tai kuu­mien pintojen kanssa. Hajoamistulokset ovat myrkyllisiä, kitkeriä ja ärsyttäviä hap­pohöyryjä, jotka tosin normaaliaisteilla va­rustettu ihminen havaitsee melko nopeasti ja voi poistua kyseisestä tilasta ajoissa. Nestemäinen kylmäai­ne aiheuttaa pahoja paleltumisvammoja, johon ensiapu on raajan lämmittäminen normaaliin ympäristön lämpötilaan. Suo­jaukseen käytetään suojalaseja ja suoja­vaatetusta.

Sähkötyöturvallisuus

Kylmälaitteistojen sähkönsyöttö tapahtuu yleensä tavallisesta 400 V sähköverkosta, joko yksi- tai kolmivaiheisena syöttönä. Vikatilanteessa sähköisku saadaan ylei­simmin 230 V jännitteellä, sähköisku maa­ta vastaan. Koskettaessa yhtaikaa vaihe­johtimiin, sähköisku 400 V vikajännitteellä on myös mahdollinen. Kummatkin sähkö­iskutilanteet ovat hengenvaarallisia.

Yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus sovellettuna kylmätöihin on pakollinen kaikille kylmätöitä tekeville. Koulutukses­sa kerrataan sähkön vaarat ja kerrotaan suojautumisesta sähköisiä vaaroja vastaan. Oikea asenne, vastuunotto, opastus, eheät jännitetyökalut, luotettava jännitteenkoe­tin, sopivat henkilökohtaiset suojaimet ja oikeat työmenetelmät tekevät kylmätyön sähköosuudesta kuitenkin turvallisen.

Muu työturvallisuus

Isojen jäähdytys- ja lauhdutusyksikköjen turvallinen käsittely vaatii myös ammatti­taitoa. Apuvälineinä käytetään nostureita, nostimia, trukkeja, pumppukärryjä ja li­hasvoimaa. Näiden oikea-aikainen yhdis­täminen ja fysiikan lakien tunteminen on tärkeää ja jopa välttämätöntä.

Yksikön oikea tuenta tukikehikkoon siir­ron aikana on tärkeää samoin kuin taakan sidonta painopisteeseen nähden sekä oi­keiden, tarkastettujen nostoapuvälineiden käyttö nostotilanteissa.

Lauhduttimet asennetaan usein raken­nuksen katolle; työ tehdään siis korkealla. Putoamissuojaus on tällöin tärkeä toimen­pide. Työtä tehdään usein myös henkilö­nostimesta. Jos se on nivelpuomi- tai te­leskooppinostin, on myös käytettävä pu­toa missuojaimia.

Teksti: Pertti A. Mäkinen
Kuva: Dakota Lavento

Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 5/2010 julkaistusta kirjoituksesta

Lisätietoa:

Tukesin ylläpitämät kyl­mäalan pätevyys- ja urakoitsijarekisterit