Lämmityskulut puoleen

17.4.2014

Sulpun Jussi Hirvonen onnistui puolittamaan suuren omakotitalonsa lämmityskulut kolmella ilmalämpöpumpulla. Vielä kymmenen vuotta sitten ilmalämpöpumpuille naureskeltiin, mutta nykyisin kyseenalaistajia ei enää löydy.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppujen määrä ylitti Suomessa viime vuoden lopulla 600 000 asennetun lämpöpumpun rajan. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan näistä noin 100 000 on maalämpöpumppuja ja loput erilaisia ilmalämpöpumppuja.

– Lämpöpumppuinvestoinnin tuotto on useimmiten yli 10 prosenttia vuodessa. Nykyisillä korkokannoilla ja energian hinnoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekemättä jättäminen on jos ei ihan tyhmyyttä, niin tiedon puutetta, Hirvonen toteaa.

Tällä hetkellä Sulpun ykkösprioriteettina on saada Suomen 220 000 jäljellä olevaa öljylämmittäjää vaihtamaan vanhat vesikiertoiset lämmitysjärjestelmänsä maalämpöön.

– Öljykattilat kannattaisi vaihtaa heti maalämpöpumppuihin, se olisi ainoa järkevä ratkaisu. Ruotsissa vaihdettiin 300 000 öljykattilaa maalämpöön, mutta Suomessa näitä muutoksia on tehty vasta noin 15 000, Hirvonen sanoo.

Samalla maalämpöasennuksia markkinoidaan myös uusiin kohteisiin, vaikka kaikki sähköalan ammattilaiset eivät pidä tätä yhtä järkevänä puuhana.

– Asiakkaat ovat loppujen lopuksi aika fiksuja – ehkä fiksumpia mitä monet ammattilaiset kuvittelevatkaan – ja monet tekevät valintansa pitkällä tähtäimellä melko tarkkaan harkiten. Valinta maalämmön ja sähkölämmityksen välillä tehdään myös oman arvomaailman perusteella, Hirvonen sanoo.

Uuden omakotitalon lämmitystavan valintaan vaikuttaa ensisijaisesti hankintahinta ja tiedossa olevat käyttökulut, mutta monet ovat valmiita panostamaan myös ympäristöystävällisyyteen, alhaisiin hiilidioksidipäästöihin tai energiantuotannon kotimaisuuteen tai jopa energiaomavaraisuuteen. Ilmalämpöpumppuja liitetään aiempaa enemmän myös vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin, ja myös poistoilmalämpöpumppujen suosia kasvaa jatkuvasti.

– Niiden kehitys on mennyt valtavasti eteenpäin viime vuosina, ja niiden markkinaosuus on selvästi kasvussa. Tällä hetkellä uusista omakotitaloista noin 20 % varustetaan poistoilmalämpöpumpuilla. Käytännössä poistoilmalämpöpumppu on vaihtoehto maalämpöpumpun asennukselle.

Poistoilmalämpöpumppu kuluttaa maalämpöä enemmän sähköä, mutta alkuinvestointi on luonnollisesti pienempi.

– Eri asiakkaille sopivat erilaiset ratkaisut. IVT-lämpöpumppujen maahantuojana minä myin tasapuolisesti kaikkia pumpputyyppejä, ja kyllä minä uskon vieläkin siihen, että tämä ala kestää oikean, vääristelemättömän tiedon välittämisen.

Ydinvoima-alan ja energiatekniikan diplomi-insinöörin koulutuksen saanut Hirvonen teki 1970- ja 80-luvulla aikoinaan uraa Imatran voimalla sähkölämmityksen markkinoinnin parissa, minkä jälkeen hän aloitti lämpöpumppujen maahantuonnin. Vuonna 2005 Hirvonen myi tuohon saakka omistamansa IVT Oy:n Bosch-konsernille. Nykyisin hän keskittyy pääasiassa lämpöpumppujen ilosanoman välittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.


Epäilijöitä riitti aluksi

Ilmalämpöpumput alkoivat yleistyä Ruotsissa 1990-luvun alkupuolella, mutta Suomessa läpimurtoa saatiin odottaa vuosituhannen vaihteeseen saakka.

– Minä toin ensimmäisen ilmalämpöpumpun Ruotsista vuonna 1992, ja silloin kaikki naureskelivat, mitä tuo häkkyrä minun talossa oikein tekee. Aluksi minäkin olin hieman epäileväinen asian suhteen, mutta mitä tarkemmin seurasin talon ja lämpöpumpun sähkönkulutusta, sitä vakuuttuneemmaksi minä tulin siitä, että laite oikeasti säästää sähköä. Sähkölasku putosi kymmenestä tuhannesta markasta seitsemään tuhanteen.

Hirvosella on vieläkin tallessa tarkat Excel-mallit ja päivittäiset mittaustulokset ensimmäisen lämpöpumpun sähkönkulutuksesta ja lämpökertoimista eri lämpötiloissa käytettynä. Kaikki ruotsalaisten lupaukset pitivät täsmälleen paikkaansa.

– Pumpun toiminnan seurannasta kehkeytyi lopulta yhdentoista vuoden projekti, mutta jo kahden vuoden seurannan jälkeen minä olin täysin vakuuttunut siitä, että lämpöpumppu oikeasti toimii ja säästää energiaa.

Mitä isompi keko, sitä tehokkaampi pumppu. Eli mitä enemmän lämpöpumppu tuottaa kondenssivettä, sitä tehokkaammin se toimii.Koska asialla riitti 90-luvun lopulla vielä runsaasti epäilijöitä, johti tämä Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n perustamiseen ja rekisteröintiin vuonna 1999.

– Tuohon aikaan perinteiset mallit olivat vielä voimissaan. Tuotteita oli kyllä saatavissa tukkureiden kylmälaitevarastoissa, mutta tuolloin ajateltiin vielä tiukasti, että kylmälaitemiehet myivät vain kylmää, sähkömiehet sähköä ja LVI-miehet myivät öljyä. Kukaan ei halunnut rikkoa tuota pyhää kolminaisuutta sillä poikittaisella ajatuksella, että kylmälaitteella voitaisiin muka tuottaa lämpöä ja säästää energiaa.

Koska markkinoita oli turha yrittää löytää sähkö- tai lvi-urakoitsijoiden keskuudesta, päätti Hirvonen kääntyä Keskon ja K-rautojen puoleen.

– Minä sain Keskon innostumaan ajatuksesta, että ilmalämpöpumpun saa ostettua valmiiksi asennettuna mistä tahansa K-raudasta. Toin ensiksi muutamia kymmeniä pumppuja Ruotsista Suomeen yhdessä yhteistyökumppanini kanssa, minkä jälkeen jatkoin muiden kouluttamista seuraavien kolmen vuoden ajan. Näiden kolmen vuoden jälkeen ilmalämpöpumppujen asennustahti nousi ensiksi tuhanteen kappaleeseen vuodessa, mutta vielä vuosituhannen vaihteessakaan lämpöpumppuja ei juuri noteerattu. Ne eivät pahemmin häirinneet ketään, mutta lähinnä ajatuksena oli, että voivat jotkut hullut jäähdytellä niillä talojaan jos siltä tuntuu, Hirvonen kertoo.
 
Nykyisin lämpöpumppuja asennetaan entistä enemmän myös suuriin teollisuus- ja kauppakiinteistöihin sekä kerrostaloihin.

– Fossiilisten polttoaineiden käyttö pitää ajaa vähitellen alas. Ilmastonmuutosta vastaan voidaan taistella vain säästämällä energiaa ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa. Vuonna 2020 Suomessa tulee olemaan miljoona lämpöpumppua, mikä tulee luonnollisesti näkymään öljyn käytön vähenemisenä.


Lämmityskulut puolittuivat

Hirvosen oma 300-neliöinen omakotitalo Vantaalla kuluttaa vuodessa noin 20 000 kilowattituntia lämmitysenergiaa.

– Edellisellä asukkaalla vastaava luku oli 45 000 kWh. Lämpöpumpuilla, aurinkosähköllä ja aurinkokeräimillä luvun on saanut yli puolet pienemmäksi.

Talon sisällä on kaksi ilmalämpöpumppua ja autotallissa yksi.

– Kolme ilmalämpöpumppua vähensivät sähkölaskua 20 000 kilowattitunnilla. Ne maksoivat 2 000 euroa kappale, joten investointi maksoi itsensä takaisin alle kolmessa vuodessa.

Ilmalämpöpumput asennettiin vuonna 2006, ja tämän jälkeen ne ovat toimineet moitteettomasti ja suodatinten satunnaista puhdistusta lukuun ottamatta täysin huoltovapaasti. Näin investointi on tuonut hintansa jo kolminkertaisesti takaisin.

– Nämä pumput kestävät todennäköisesti hyvin vielä seuraavat kahdeksan vuotta. Ilmalämpöpumppu on helkkarin hyvä tuote suomalaiseen taloon. Paitsi että sähkölasku pienenee ja jäähdytyksen saa melkein kaupanpäälle, auttaa lämpöpumppu myös puulämmityksen lämmönjaossa ja tasaamisessa.

Mutta miksi 300 neliön talon sisällä ei ole kolmea tai vaikka neljää lämpöpumppua?

– Ensimmäisen lämpöpumpun hyötysuhde on aina paras kun pumppu saa paljon kuormaa. Toinen säästää vähemmän, ja kolmannella säästäisi vielä vähemmän. Yläkerrassa olisi kyllä paikka talon kolmannelle pumpulle, mutta sillä säästäisi todennäköisesti vain noin 2 000–3 000 kilowattituntia energiaa vuodessa.

Lattioiden sähkölämmitys kytkeytyy päälle noin viiden asteen pakkasella.

– Lisäksi märkätiloissa on aina kevyt lämpö päällä ihan rakenteiden ja kosteuden poistumisenkin takia.

Vanhojen ilmalämpöpumppujen omistajat joutuvat aina hieman miettimään, millä pakkasilla lämpöpumppu kannattaa kääntää pois päältä, mutta uusimmat laitteet vaativat jatkuvasti vähemmän tietoa ja seurantaa, ja myös ilmalämpöpumput saadaan nykyisin integroitua vaivattomasti toimivaksi, vaikkapa kännykällä ohjattavaksi ja seurattavaksi osaksi taloautomaatiojärjestelmää.

Lämmintä vettä aurinkoenergialla

AurinkokeräimetLämpöpumput tarjoavat myös käyttöveden lämmitykseen monia vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta Jussi Hirvonen päätyi kokeilemaan tässä kaikista energiatehokkainta ja ympäristöystävällisintä vaihtoehtoa; aurinkoenergiaa. Hirvosen talon ja autotallin katolla on sekä lämmintä vettä tuottavat aurinkokeräimet että sähköä tuottavat aurinkopaneelit.

Aurinkokeräimet riittävät hyvin käyttöveden lämmitykseen aurinkoisina kevät-, kesä- ja syyspäivinä, mutta talvella keräimet ovat lumen alla, eikä auringon tuottama lämpö riitä näillä leveysasteilla satojen vesilitrojen lämmitykseen.

– Käytännössä Suomen olosuhteissa puolet käyttöveden lämmityksestä, 1500–2000 kWh, voi hoitaa auringon ilmaisenergialla. Ilmaisenergian arvo on noin parisataa euroa vuodessa.

Kolmen keräimen eli yhteensä kuuden neliömetrin järjestelmä maksoi asennuksineen 6000 euroa. Kahdeksan sähköpaneelia asennuksineen ja sähkötöineen maksoivat puolestaan 7 000 euroa. Yhteensä 12 neliön paneelisto tuotti viime vuonna 1 519 kilowattituntia sähköä.

– Viime vuonna aurinko paistoi hyvin, ja aurinkopaneelit tuottivat sähköä noin 180 euron edestä. Valitettavasti Vantaan Energialla ei ole vielä ostotariffia. Minä olen kesäisin paljon mökillä aurinkoisina päivinä, ja tuotto menee silloin ilmaiseksi heille. Aurinkoenergiainvestoinnit eivät muutenkaan ole vielä mitään taloudellisia riemuvoittoja, mutta pitäähän niitäkin kokeilla, myös Suomen Lähienergialiitto ry:n varapuheenjohtajana toimiva Hirvonen kertoo.

Tammi-helmikuun aikana Naps Systemsin aurinkopaneelit tuottivat sähköä vaatimattomat 15 kilowattia.

– Viime talvena minä kokeilin pitää paneelit puhtaana lumesta ja katsoa, minkä verran ne voisivat oikeasti tuottaa Etelä-Suomen keskitalvessa. Lopputuloksena kuitenkin oli, että katolta kerran pudonneen harjan katkenneen varren uusiminen maksoi enemmän, mitä paneeleista sai harjaamalla lisää tuottoa. Nyt maalis-huhtikuussa tuottoa alkaa taas tulemaan, mutta sitten lumetkin jo sulavat, Hirvonen kertoi.


Juttu on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 4/2014 julkaistusta pidemmästä artikkelista. Sähköalan artikkelit ovat luettavissa lehden sähköisessä, lehden tilaajille ilmaisessa arkistossa.