Lämpöpumppu on seksikäs puheenaihe

20.12.2008

SULPUn puheenjohtaja Jussi Hirvonen yhdistää bisnekset puhtaaseen omaantuntoon. Ja hänellä on syytä hymyyn. Noin puolet tänä vuonna rakennettavista pientaloista on varustettu lämpöpumpulla ja laitteen suosio sen kuin kasvaa.

Jussi Hirvonen. Kuva Tuomas Sauliala.Jussi Hirvonen osaa nuuskia juuri oikeita tuulia. Kun Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn puheenjohtaja vuonna 1995 perusti IVT Lämpöpumput Oy:n, hän tiesi ilmaston nousevan pian kuumaksi puheenaiheeksi.

– Olin 40-vuotias ja kriisissä, kuten siihen ikään kuuluukin ja mietin, mikä minusta tulee isona. Sain lämpöpumppujen tulemisesta lähes uskonnollisen herätyksen. Olin varma, että muutaman vuoden päästä ollaan erittäin kiinnostuneita ympäristöystävällisistä lämmitysvaihtoehdoista, sillä osasin aavistaa energian hinnan nousevan. Lämpöpumppu taas on oloissamme vastustamaton ratkaisu tähän tuskaan, hän toteaa.

Miehen taustan perusteella uravalinta vaikuttaa kaukaa haetulta. Diplomi-insinööri Hirvosen pääaineena oli opiskeluaikoina ydinvoimatekniikka.

– 1990-luvulla hankin talooni ilmalämpöpumpun osoittaakseni sitä ylistävälle kaverille, ettei se toimi. Pari vuotta kokeilin ja toimihan se samalla kun säästi rahaa ja lisäsi asumisviihtyvyyttä.

Nyt firmalla on kuusikymmentä jälleenmyyjää ympäri Suomen, ja lämpöpumppuja ostetaan kiihtyvällä syötöllä.

– Vuonna 1995 niitä ostettiin Suomessa sata vuodessa. Tänä vuonna niitä menee 50 000 ja määrä kasvaa koko ajan, noin 30–40 prosenttia vuodessa. En usko edes taloudellisen taantumisen vaikuttavan siihen.

Hän on tyytyväinen ihmisten kiihkeästä kiinnostuksesta uusia energiansäästömenetelmiä kohtaan.

– Vapaa-aikana en kuitenkaan viitsi kertoa, mitä teen työkseni. Muuten en saisi kysymyksiltä ollenkaan rauhaa, hän nauraa.


Luonnonvarat harakoille

IVT:n PremiumLine-maalämpöpumppujen kompressiotehoa voidaan säätää portaattomasti. Kuva Tuomas Sauliala.Lämpöpumppu lämmittää taloa ja käyttövettä aurinkoenergialla, joka on varastoitunut kallioon, maahan, ilmaan tai veteen. Pumppu on helppo asentaa ja maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

Öljyllä lämmittävältä kuluu lämmityslaskuihin noin 2 000–3 000 euroa vuodessa ja lämpöpumppua käyttävältä alle 1 000 euroa. Pumpun hankkivat tekevätkin sen pääasiassa rahansäästösyistä, ekologiset aatteet tulevat kakkosena. Hirvonenkaan ei yritä tekeytyä umpivihreäksi. Hän myöntää bisneksen olevan yritystä liikuttava voima.

– Tämä on kiinnostavaa liiketoimintaa, mutta liiketoiminnan on hyödytettävä myyjän lisäksi myös ostajia. Silti mielestäni on turhaa polttaa öljyä yhtään tuntia liikaa. Tästä asiasta ei puhuta. Miksi hyväksytään, että muutama sukupolvi polttaa miljoonien vuosien aikana kehittyneet luonnonvarat?


Arvomaailma on muuttunut

Poliitikot aprikoivat mistä energianlähteitä saataisiin lisää ihmisten kuluttaessa koko ajan enemmän. Pienelle huomiolle jää se kuinka energian kulutusta saataisiin vähennettyä.

– Uskon, että se saadaan laskuun. Siihen vaikuttaa kaksi seikkaa, joista ensimmäinen on liikenne. Varmasti ihmisten arvomaailma on jo muuttunut niin, ettei enää edes kehdata ajaa ökyautoilla, koska kaikilla autoilla selviää niin töihin ja takaisin kuin muistakin ajoista.

Seuraavaksi hän nimeää lämmityksen.

– Taloja rakennetaan koko ajan paremmiksi ja ne kuluttavat energiaa vähemmän. Meillä on 1,1 miljoonaa pientaloa ja puoli miljoonaa kesämökkiä, ja vaikka öljy ja sähkö ovat vielä halpaa, ihmiset päätyvät tulevaisuudessa energiaa säästäviin sekä uusiutuvaa energiaa käyttäviin ratkaisuihin, lämpöpumppuihin, pellettiin ja kaukolämpöön.


Ei pannaa ydinvoimalle

Niin ekomiehiä Hirvonen ei vielä ole, että vastustaisi ydinvoimaa. Hänestä sitä voidaan pitää yhtenä ratkaisuna energiapulaan, kuten myös biopolttoaineita. Uusiutuva energia on kuitenkin hyvin seksikäs aihe, ja hyvä niin. Hirvonen itse pitää esitelmiä, toimittaa Lämpöpumppu-uutiset -lehteä, vastaa SULPU ry:n tiedotuksesta ja pyrkii esiintymään televisiossa ainakin puoli tuntia vuodessa.

– Energiansäästö on sanana negatiivinen, sillä säästäminenhän on ikävää. Lisäksi se on kulunut sana. Lämpöpumppu-sanassa sen sijaan on iloinen kaiku. Se mielletään hieman eksoottiseksi ja sehän juuri on seksikästä, Hirvonen heittää.

Parhaillaan Suomen lämpöpumppukentällä pyörii mielenkiintoinen projekti. SULPU aloittaa lämpöpumppuasentajien eurooppalaisen Eucert-koulutuksen. Se mukailee vastaavia eurooppalaisia kursseja, ja perustuu EU:n tavoitteeseen saada alueelleen alan yhteneväinen koulutus.

– Kaikki koulutus lisää laatua. Suurin uhka lämpöpumpuille on se, ettei toiminnan laatua pidetä yllä, sanoo Hirvonen.

Ensimmäinen viisipäiväinen koulutus alkaa 16. tammikuuta. Eucert-koulutusjärjestelmän Suomeen käyttöönottoa rahoittavat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä SULPU.


Artikkeli on julkaistu Sähköinfo-lehden numerossa 1/2009.