Sähkölaitteiston kunto selviää vain tutkimalla

7.1.2010

Sähkölaitteistojen kuntotutkimus vaatii runsaasti asiantuntemusta erilaisten järjestelmien ja laitteistojen toiminnasta.

Vanhan sähköpääkeskuksen kosketussuojaus on erittäin puutteellinen. Esimerkiksi sähkötaulun taakse kiinnitettyjen kiskojen kiinnikkeet ovat jännitteisinä taulun pinnassa. ”Tämä on vaarallinen paikka, pitää katsoa tarkkaan mihin koskee”, Keijo Kuvaja sanoo.Tiedätkö mitä eroa on sähkölaitteiston kuntoarvioinnilla, kuntotutkimuksella, kuntoselvityksellä ja kuntokartoituksella? Ainakin kuntotutkijoiden ja kuntoarvioitsijoiden asiakkailta termit menevät usein sekaisin, joten todelliset tarpeet kannattaa selvittää ja varmistaa hyvin etukäteen.

Kotkassa toimivan sähköalan konsulttitoimisto Sähkökuva Oy:n toimitusjohtaja Keijo Kuvajan mukaan sähkölaitteiston kuntoarviointi perustuu lähinnä silmämääräiseen arvioon, kun taas kuntotutkimuksessa laitteisto mitataan, ja tarvittaessa laitteistojen osia ja rakenteita voidaan jopa purkaa niiden kunnon varmistamiseksi.

 – Tärkeintä on, että asiakkaalle annettavasta raportista käy selvästi ilmi, mitä on tutkittu ja minkälaisia johtopäätöksiä on tehty. Johtopäätösten perusteella voidaan tehdä toimenpide-ehdotukset, ja antaa tarvittavista töistä myös kustannusennuste ja tarvittavien töiden aikatauluarvio, Kuvaja kertoo.

Yleensä kuntotutkimus tilataan kiinteistön remonttitarpeen selvittämisen yhteydessä tai kun sähkölaitteistossa ilmenee ongelmia. Kuntotutkimuksia tehdään jonkin verran myös kiinteistökauppojen yhteydessä tai jos kiinteistölle halutaan laatia pidemmän aikavälin kunnossapitosuunnitelma.


Kuntotutkimus pitää myydä asiakkaille

Noususulakkeiden jännitteiset osat ovat huteran liukulevyn takana. Kahvasulakkeet ovat todennäköisesti alkuperäisiä.Esimerkiksi Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton pitkään rummuttama viesti sähköremonttien teettämisestä putkiremonttien yhteydessä on mennyt hyvin perille kiinteistöjen omistajille ja taloyhtiöille, mutta remonttitarpeesta halutaan luonnollisesti usein varmistua sähköverkon kuntotutkimuksella. Asuin- ja liikekiinteistöjen sähkölaitteistojen elinkaari on yleensä varsin pitkä, mutta Kuvajan mukaan noin 25–30- vuotiaissa kiinteistöissä alkaa olla vähintään kuntoarvioinnin paikka.

 – Jos kohteesta löytyy turvallisuutta vaarantavia puutteita, on ne tuotava aina esille, mutta lisäksi asiakkaalle voi tietenkin kertoa vapaasti myös muista havainnoista ja toimenpide-ehdotuksista.

Vanhojen sähkölaitteistojen eristeet voivat haurastua iän myötä, ja rakenteiden sisällä olevat kaapelit saattavat vaurioitua huomaamatta esimerkiksi muiden korjaustöiden yhteydessä. Pahimmillaan eristeviat voivat olla paloturvallisuusriski ja esimerkiksi vaurioitunut maadoitus voi aiheuttaa vikatapauksissa sähköiskun vaaran. Edes isännöitsijät eivät kuitenkaan ole välttämättä tietoisia mahdollisista riskeistä ennen kuin todellisia ongelmia ilmenee.

 – Varsinkin kuntoarviointi pitää myydä asiakkaille erikseen hyvin perusteltuna. Asiakkaat eivät välttämättä osaa tilata sitä muuten, Kuvaja sanoo.


Vanhat asennukset kysyvät kokemusta

Kuntotutkijalle on monesti haastava tilanne, jos kohteen sähkölaitteistot ovat monelta eri aikakaudelta, eikä kaikkia sähköasennuksia välttämättä haluta uusia kerralla.

 – Siinä tulee monta asiaa vastaan, kuten laitteiston jäljellä oleva elinkaari ja eri aikoina voimassa olleet turvamääräykset.

Sähkökuva Oy:n toimitusjohtaja Keijo Kuvajalla on vuosikymmenten kokemus sähkölaitteistojen kuntotutkimusten tekemisestä.Kuvajan mukaan kuntotutkimusten teko sopii hyvin hieman pidempään korjausrakentamisessa mukana olleille suunnittelijoille ja urakoitsijoille.

 – Kokemusta pitää olla ja pitää olla hyvä käsitys järjestelmien ja laitteistojen rakenteesta. Jonkin verran pitää osata myös purkaa ja asentaa laitteita sekä osata hyvin mittauskaluston käyttö.

Myös jännitetyökoulutus pitää olla kunnossa.

 – Jännitetöitä ei tietenkään pidä mennä tekemään kuin erityisistä syistä, mutta jos niitä tekee, pitää siitä olla myös kokemusta. Sitä ei pidä alkaa oikeissa kohteissa harjoittelemaan.

Kuvaja itse on työskennellyt sähköalalla yli 30 vuoden ajan, joista viimeiset reilut 20 vuotta sähkösuunnittelijana kollegoidensa kanssa yhdessä omistamassa Sähkökuva Oy:ssä.

 – Me olemme pieni omistajavetoinen yritys. Voisi sanoa, että meidän vahvuutena on kova tahtotila tehdä hommia ja sitoutuminen sähkötöihin.

Koko Etelä-Suomen alueella toimiva yritys tekee kuntotutkimusten ja –arviointien lisäksi runsaasti erilaisia sähkösuunnittelu- ja projektinvalvontatehtäviä. Viime vuonna Kuvaja toimi esimerkiksi palkitun Kotkan Merikeskuksen sähkötöiden valvojana. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi Kotkan uuden jätevedenpuhdistamon töiden valvonta, mutta suurin osa suunnittelutoimiston töistä tulee korjausrakennushankkeiden suunnittelusta ja valvonnasta. Tämän toiminnan rinnalle kuntotutkimusten ja -arviontien teko sopii erinomaisesti.

 
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat