Arvo 2:n hankesuunnittelu pohjusti tietä uusiin käytäntöihin

6.10.2016

Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön uuden Arvo-päärakennuksen sähkö- ja telejärjestelmät onnistuttiin toteuttamaan tilaajan ja loppukäyttäjien toivomalla tavalla uuden hankesuunnitteluohjeiston avulla.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan alueelle Kaupin kampuksella rakennetaan uusia rakennuksia lähes liukuhihnalta. Uusin valmistunut kohde on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) rakennuttama 25 000 kerrosneliömetrin Arvo 2 -rakennus, johon keskitetään muun muassa Tampereen yliopiston lääke- ja terveystieteiden sekä Biomeditechin yksiköt.

Kohteen monipuolisten sähkö- ja teleteknisten järjestelmien suunnittelu aloitettiin käymällä tilaajan ja loppukäyttäjän toiveet perusteellisesti läpi hanke- ja toteutussuunnittelun erillispalavereissa. Rakennuksen sähkö- ja telejärjestelmät jaoteltiin hankesuunnittelussa rakenneosittain omiksi projekteiksi. Tämä helpottaa kustannusten hallintaa, mikäli jotakin järjestelmän osia joudutaan laajentamaan tai jättämään pois.

Tilaaja otti hankesuunnittelun aikana kantaa monien yksittäisten järjestelmien valintaan ja ominaisuuksiin. Erityisesti valaisimien ja valaistusjärjestelmien valinta teetti työtä. Yleiskaapelointi ja pistorasiat ovat nekin suurehkoja hankintoja ja niihin panostettiin.

Matkaviestimien kuuluvuudessa on havaittu ongelmia useissa toimistorakennuksissa, joten niiden toimivuus sai hankesuunnittelussa osakseen erityishuomiota. Suunnittelija palkkasi avukseen asiantuntijakonsultin, koska suunnittelijallekin kyse oli uudesta ja tuntemattomasta asiasta. Myös matkaviestiverkkojen sisäantennijärjestelmille tehtiin oma hankesuunnitelma kuuluvuusongelmien välttämiseksi.

Kustannuksia hallittiin vertailulaskelmilla

Hankesuunnitteluprosessia hiottiin pitkään. Kohteen sähkötöiden hanke- ja sähkösuunnittelusta vastasi tamperelaisen Sähkötekniikka Kari Sirén Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Sirén.

– Hankesuunnitteluvaiheessa tehtyjä vaihtoehtojen tehokas vertailu osoittautui rahallisesti isoksi asiaksi. Etenkin valaistuksen osalta tehtiin merkittäviä kokonaistaloudellisia vertailulaskelmia. Sama koskee kaasu- ja jäähdytysjärjestelmiä sekä pakasteiden säilytysjärjestelmiä. Aikaisempiin toimintatapoihin verrattuna kustannukset pystyttiin hallitsemaan koko matkan ajan, Sirén kertoo.

Julkisivuvalaistus jätettiin pois, mutta lähinnä teknisistä ja esteettisistä syistä. Kaksoisjulkisivua yritettiin valaista rasteroidun ulkosivun ja betoniseinä välisestä raosta, mutta väli oli siihen liian kapea. Mallinnukset olivat antaneet ratkaisusta paremman kuvan kuin millaiseksi käytäntö lopulta osoittautui.

SYK:n eli tilaajan hankevastaava Petri Hyvärisen ja sähköasiantuntija Timo Sammallahden, kohteen rakennuttajakonsulttina toimineen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n projektipäällikkö Jorma Rantasen sekä projekti-insinööri Jarmo Mäkelän mielestä sähkösuunnittelussa hankesuunnittelu on tärkein elementti, jonka pohjalle kaikki muu rakentuu.

Varsinaiseen suunnitteluun on helppo edetä, kun rakennuksen loppukäyttäjien tapaamisissa tiedolle saadaan kasvot ja tiedetään, keneltä mikin tieto on saatu. Esimerkiksi auditorion suunnittelu helpottuu huomattavasti, jos luennoitsijan kanssa on keskusteltu mahdollisista ominaisuuksista. Suunnittelijan täytyy jollakin tavalla olla käyttäjän iholla ymmärtääkseen tämän tarpeet.

Hiljaista tietoa omaava hankesuunnittelija pätevöityy myös jatkosuunnitelmien tekemiseen. Arvo 2 -rakennuksen suunnittelussa hiljaista tietoa kertyikin runsaasti etenkin lukuisissa laboratoriotiloissa tarvittavista ominaisuuksista. Itse yliopisto organisaationa toimii omalla tavallaan, ja hiljainen tieto sen käytännöistä helpottaa varsinaista suunnittelua.

Tilat käyttäjille rakennusosittain eriteltyinä

Arvo-talo

Hankesuunnittelu-vaiheessa määriteltiin kiinteistön omistajan ja vuokralaisen väliset vuokrarajat. Molempien asioita hoidettiin omana prosessinaan. Käyttäjä tilasi omiin asioihinsa suunnittelua erikseen ja kiinteistön omistaja oman rajauksensa mukaan.

Hankesuunnitelmia tekevät sähköalan ammattilaiset, mutta käyttäjät, joille ratkaisuja ehdotetaan, ovat muiden alojen asiantuntijoita. Tämä ei haitannut kommunikaatiota, vaan käyttäjäryhmille tuli selväksi se, mitä ovat saamassa.

Kari Sirén kumppaneineen seurasi hankesuunnitelmaa ja sen periaatteiden toteumista myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, ja jos joku asia näytti lähtevän epätarkoituksenmukaiseen suuntaan, niin asiasta informoitiin rakennuttajaa. Kyse saattoi olla merkittävistäkin asioista.

Jos hankesuunnitelman toteutumisen seuranta myöhemmissä suunnitteluvaiheissa laiminlyödään, voi valmistuva talo olla lopulta erilainen kuin mitä oli tarkoitus rakentaa. Siinä tapauksessa ratkaisu tuskin vastaisi käyttäjän tarpeita.

Hankesuunnittelu kohdistetaan joko omistajalle tai käyttäjälle. Arvo-kohteessa esimerkiksi AV-ratkaisut suunniteltiin käyttäjien toiveiden pohjalta AV-hankintojen suunnitteluun ja kilpailuttamiseen monistettavan konseptin perusteella.

Kustannusarvio suunnittelun rinnalla

Hankesuunnittelun rinnalla kulkee koko ajan järjestelmittäin toteutettu toteutuskustannusarvio. Tilaajien mielestä tämä auttaa kustannusten hallintaa koko projektin ajan. Tarvittaessa jonkun osa-alueen kustannuskehitys voidaan ottaa erityistarkkailuun.

Hankesuunnittelun yksi tarkoitus onkin toimia suunnittelun ohjauksen ja hankinnan apuvälineenä. Suunnittelijalle työtehtävät annetaan vasta kun tilaaja on hyväksynyt valmiin hankesuunnitelman.

Arvo-kohteessa hankesuunnittelutyössä onnistuttiin hyvin, eikä merkittäviä muutoksia seuraavan vaiheen suunnitelmiin tarvinnut tehdä. Tilaajan mukaan suunnittelijat toteuttivat hankesuunnitelmaan kirjatut asiat, ja myös käyttäjän osallistuminen suunnitteluprosessiin onnistui hyvin.

SYK:n suunnittelua koskeva tarjouspyyntö perustui TATE12-tetäväluetteloon.

– Uudessa TATE12-tehtäväluettelossa hankesuunnittelu on mukana omana ruksattavana kohtana. Hankesuunnittelulla on suunnittelun laatua parantava ja kustannuksia alentava vaikutus, Sirén sanoo.

Hankesuunnittelun voi tilata erikseenkin, mikäli esimerkiksi kohteen toteutuminen ei ole varmaa. Jos kohde toteutuu, niin valmiin hankesuunnitelman pohjalta voidaan pyytää varsinaiset suunnittelutarjoukset. Suunnittelutarjoukset paranevat, kun tarjoaja tietää mitä on tarkoitus tehdä.

Mutta onko hankesuunnitelmassa ja sen käytäntöön viemisessä parantamisen varaa? Ainakin loppukäyttäjän osallistumiseen kannattaa panostaa, mikäli tämä tiedetään. Rakennuksen toimivuus muodostuu sitä paremmaksi, mitä tiiviimmin käyttäjän näkemykset pääsevät vaikuttamaan hankesuunnitelman linjauksiin. Arvo2-hankkeessa tämä onnistui täydellisesti.