Hakavuoren kirkon sähköistys ja talotekniikka uusittiin perin pohjin

18.12.2014

Hakavuoren kirkkoHelsingin seurakuntayhtymän omistaman Hakavuoren kirkon korjaustyöt kestivät vuoden verran. Arkkitehti Eevi Ahon suunnittelema, vuonna 1963 rakennettu ja 1983 laajennettu kirkko on kestänyt ajan hammasta varsin hyvin, vain kellotornin katto vaati korjausta 90-luvulla. Nyt kirkon kaikki sähköistys- ja talotekniset järjestelmät on uusittu, valaisimet ja pinnat kunnostettu. Korjaustyöt valmistuivat 16.10.2014.

Helsingin seurakuntayhtymä hallitsee 200 rakennuksen kiinteistörypästä, josta eräs on Hakavuoren kirkko Pohjois-Haagassa. Kirkon korjaustyöt osuivat juuri oikeaan aikaan, sillä viemäriputken hajoaminen kaikkine hajuineen kantautui kevään korvilla kirkon eri tiloihin. Korjauksen tarve oli jo ennakoitu Seurakuntayhtymän peruskuntohankkeessa.

- Hakavuoren kirkon monitoimitilat ovat kovassa käytössä. Kirkkosalin lisäksi tiloihin mahtuvat seurakuntatilat, kirkkoherranvirasto, kerhohuone- ja liikuntatila, päiväkoti ja toimistosiipi. Alussa oli asuntokin, mutta se on otettu muuhun käyttöön. Korjauksella haetaan 25 vuoden elinkaaren lisäystä talotekniikalla, Seurakuntayhtymän tekninen asiantuntija Martti Löppönen kertoo.

Tilaajan edustajana sähkötöiden asiantuntijana ja valvojana työmaalla toimiva Arto Mouhu Ramboll CM Oy:stä lisää, että kilpailutus käytiin projektinjohtourakkana Hilmassa ”hankintalain tarkoittamaa avointa yksivaiheista menettelyä käyttäen” 26.9.2013. Pääurakoitsijana toimii Kenno-Rakenne Oy, joka kilpailutti aliurakoitsijansa.

Sähkösuunnitteluun varattiin 900 tuntia

Arto Mouhu, Kalle Tuominiemi, Martti Löppönen ja Kari KuivalaRamboll Finland Oy aloitti sähkösuunnittelun syyskuun puolivälissä 2013. Suunnittelutiimiin kuuluivat pääsuunnittelijana Kari Kuivala, tele- ja turvasuunnittelijana Martti Karppinen ja sähkösuunnittelijana Samu Hellstedt. Tavoitteena oli koko vanhentuneen sähköistyksen, ilmastoinnin ja talotekniikan uusiminen sekä turvatekniikan lisääminen. Sähkösuunnitteluun varattiin 900 työtuntia.

- Tehtävä piti sisällään luonnos-, laskenta- ja urakkavaiheen sekä työmaanaikaisen valvonnan. Työ sujui tiimiltä niin tehokkaasti, että sovimme kaupan päälle työpiirustukset sisällytettyä budjetoituun tuntimäärään, Kari Kuivala kehuu tiimiään.

Korjausten yhteydessä sähköistyksen uusiminen on pyritty tekemään aikaisempaa vastaavaksi vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen. Esimerkiksi osa sisävalaisimista ja kupariset ulkovalaisimet on kunnostettu ja otettu uudelleen käyttöön. Myös arkkitehdilla on ollut omia näkemyksiään valaisimien päivityksistä ja designista.

Lopputulos syntyy urakoitsijan käsien kautta

Urakoitsija on se, jonka työn toteutus näkyy ulospäin, vaikka siihen sisältyvät kaikkien osapuolten työpanokset ja näkemykset. Sähköurakoitsijan edustajana projektipäällikkö-työnjohtajana toimi Kalle Tuominiemi Uudenmaan Sähkömestarit Oy:stä.

Valaistuksessa on käytetty useantyyppisiä valonlähteitä: julkisissa tiloissa ledejä, joiden wattimäärät vaihtelevat 25 ja 50 W välillä, toimistotiloissa T5-loisteputkia ja TC-pienoisloistelamppuja alasvaloina sekä poistumistievalaistus. Valojen säätäminen kirkkosalissa on tärkeää tilanteen mukaan myös korostusvalona.

- Äänentoistojärjestelmä on kirkon tilaisuuksissa ensiarvoista. Kaapeloinnin pitää olla hyvälaatuista ja suojattua niin, että signaali ja äänentoisto toimivat häiriöttä. Audiojärjestelmien kaapelit tulivat maahantuojien kautta muualta Euroopasta, Tuominiemi toteaa.

Pääkeskus on 400 A, minkä lisäksi on kymmenisen alakeskusta. Alakeskuksia on mm. kerhotiloja, toimistoja, urkuparvea, keittiötä ja varastoja sekä mittavaa ilmastointijärjestelmää varten. Varavoimalle rakennuksessa ei ole käyttöä, mutta tietysti poistumistievalot ja turva-automaatio ovat akuilla varmennettuja.

Sisko Vuorenmaa, teksti
Markku Alén, kuvat