Kiasman KNX-järjestelmä päivitettiin 2000-luvulle

9.1.2012

Sähkötieto ry:n kiinteistöautomaation asiantuntijaryhmä tutustui nykytaiteen museon keväällä perusteellisesti uusittuun KNX-järjestelmään ABB:n Harri Liukun ja Kiasman näyttelymestari Matti Leinon johdolla. 

ARS 11 -näyttelyn teos ”Afrikan valloitus” seurasi vierestä Harri Liukun kertoessa, kuinka Kiasman järjestelmään olisi voinut lisätä monia uusia hienouksia, mutta tällä kertaa tavoitteena oli saada järjestelmä suhteellisen kustannustehokkaasti mahdollisimman varmatoimiseksi ja helppokäyttöiseksi.Valmistuessaan vuonna 1998 nykytaiteen museo Kiasman valaistuksen ohjaus edusti aikansa hienointa EIB-tekniikkaa. Tietokoneella ohjattava, pitkällä automatisoitu järjestelmä vaikutti toimivan aluksi hienosti, mutta ensimmäisiin ongelmiin törmättiin pian käyttöönoton jälkeen. Valot tuntuivat syttyvän ja sammuvan monesti omia aikojaan, eikä ohjauspainikkeiden painelu johtanut välttämättä minkäänlaiseen tulokseen.

Ohjausjärjestelmän uudistamisesta keväällä vastanneen ABB:n myyntipäällikkö Harri Liukun mukaan lähtökohtaisesti suurin ongelma oli paikallistettavissa liian hitaasti tapahtuviin väyläkyselyihin. Järjestelmä yritti hakea samanaikaisesti tietoja niin monelta releeltä, että lopulta kyselyiden määrä ylitti sekä kaapeloinnin välityskyvyn että järjestelmän kyvyn prosessoida saatuja tietoja.

– Täällä on yhteensä yli 500 erikseen ohjattavaa ryhmää. Aikaisemmin haasteena oli, etteivät sadoille releille lähetetyt palvelukyselyt tukkeuta linjaa, mutta nyt tätä ongelmaa ei pitäisi enää olla, Liukku kertoo.

Näyttelytilojen valaistuksen aikaohjauksia voidaan säätää graafisen käyttöliittymän kautta joko alakerran kiinteistöhuollon valvomosta tai kannettavalla tietokoneella saleista.Vanhat kontaktorit uusiksi

Ensimmäisen suunnitelman mukaan järjestelmän ohjauksessa käytettävät alkuperäiset 24 voltin kontaktorit piti säilyttää, mutta hankkeen konsulttina ja Senaatti-kiinteistöjen projektikoordinaattorina toimineen Insinööritoimisto Nurmen testien jälkeen kävi ilmi, että releistä niin suuri osa oli rikkoutunut vuosien varrella, että ne oli parempi korvata kokonaan uusilla.

– Ihan aluksi homma näytti helpolta, kun ensimmäiseksi testaamamme logiikkapurkki lähetti tilatiedot ja tilannekutsut hienosti, mutta sitten selvisi, että 90 % releistä ei lähetä tietoja kuin erillisillä kyselyillä.

Tämän jälkeen päätettiin nopeasti, että kaikki vanhat releet on syytä vaihtaa uusiin.

– Ei tämä ihan pelkällä käsientaputtelulla mennyt, Liukku toteaa.

Uudet releet ja perusteellisesti uusittu ohjausjärjestelmä asennettiin paikoilleen viime keväänä Kiasman ”viisivuotishuoltoseisokin” aikana ennen Ars 11 -suurnäyttelyn alkua. Aikaa järjestelmän uusimiseen oli yhteensä vain viisi viikkoa. Huolellisen etukäteissuunnittelun ansiosta aikataulussa pysyttiin kuitenkin lopulta jopa odotettua paremmin.

ABB:n Harri Liukku ja Kiasman näyttelymestari Matti Leino kertoivat rakennuksen KNX-tekniikasta takana seisoville Toivo Sahlstenille, Antti Sahalalle, Veijo Piikkilälle ja Tom Bremerille.Valaistuksen ja pistorasioiden ohjaus

Kiasman valaistuksenohjauksesta vastaavan näyttelymestari Matti Leinon mukaan tavallista pidempiaikaisempi näyttely alkoi sopivasti järjestelmän uusimisen jälkeen, sillä näin uuden järjestelmän käyttöön totutteluun jäi tavallista paremmin aikaa.

– Monesti minä teen vaihtuviin näyttelyihin uudet valaistuksenohjaukset 15 kertaa vuodessa, mutta pidempi näyttely sopi hyvin tähän tilanteeseen, Leino kertoo.

Leino kiittelee varsinkin uuden järjestelmän entistä selkeämpää ja luotettavamman oloista käyttöliittymää.

– Aikaisempi käyttöliittymä oli selvästi raskaampi käyttää. Nyt kaikki tuntuu toimivan niin kuin pitääkin.

Järjestelmä ohjaa valaistuksen lisäksi pistorasioita ja näyttelysalien pimennysverhoja, mutta muuta taloautomaatiota ei otettu KNX-ohjauksen piiriin.

– Se olisi ollut mahdollista, mutta minä en missään tapauksessa halunnut sitä puolta mukaan, Leino nauraa.

Vitsinä kun on, että nyt lämmityksen ja ilmanvaihdon säätö ja ohjaus kuuluu ISS:n huoltomiehelle ja hän itse saa keskittyä päätyöhönsä sähköistykseen ja valaistukseen. Taideteosten valaistus on saatettu määritellä hyvin tarkasti valaistuskulmia ja luksimääriä myöten. Valaisinten suuntausta ei ole motorisoitu, joten käytännössä tämä tarkoittaa yleensä henkilönostimen käyttöä.