Ensiluokkainen sähköistys Suomen hienoimpiin liikkeisiin

9.1.2012

Kluuvin kauppakeskuksen liikkeet voivat jättää valaistuksen säädöt esiohjelmoidun automatiikan hoidettavaksi, mutta halutessa KNX-ohjattu järjestelmä mahdollistaa helposti myös omien asetusten tekemisen.

Helsingin Aleksanterinkadulla oleva Kluuvin kauppakeskus avattiin lokakuun puolivälissä perusteellisen remontin jälkeen. Puolitoista vuotta kestäneen remontin aikana rakennuksen sisätilat ja talotekniikka uusittiin käytännössä kokonaan, ja esimerkiksi liukuportaiden paikkoja vaihdettiin. Korttelin levyinen Kluuvin kauppakeskus muodostuu viidestä eri rakennuksesta, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Alkuperäisistä rakennuksista ovat jäljelle enää julkisivut, sisällä kaikki on yhtenäistä modernia tilaa.

Alunperin Kluuvin kauppakeskus avattiin vuonna 1989, jolloin rakennukseen tehtiin edellinen perusteellisempi remontti, mutta osa korttelin talotekniikasta oli peräisin 1970-luvulta. Urakan laajuudesta ja perusteellisuudesta kertoo, että noin 10 000 neliön kauppakeskuksen sähköisen talotekniikan uusiminen työllisti viidestä kahteenkymmeneen Hedengrenin asentajaa lähes puolentoista vuoden ajan.

Hedengrenin Zan Pujolin mukaan asiakkaiden palaute KNX-tekniikasta on ollut pääasiassa todella positiivista. Työnjohtaja Juha Valjus työskenteli Kluuvin saneeraustyömaalla yli vuoden ajan. ”Teknisessä mielessä kohde ei ollut mahdottoman haastava, mutta tekemistä riitti.”Kauppakeskuksen sähköjärjestelmä uusittiin muuntajia myöten. Hankkeessa keskuksien työsuunnittelijana toimineen Hedengrenin Zan Pujolin mukaan suurimpana haaste oli, että talon ylimpien kerrosten toimistoja ei remontoitu samalla kertaa. Vaikka alemmissa kerroksissa siirrettiin sisäseinien ja liukuportaiden paikkoja, ei tästä saanut aiheutua ylimääräistä haittaa esimerkiksi samassa kiinteistössä työskentelevälle Iltalehden toimitukselle.

Käytännössä toimistojen keskeytyksettömän sähkönsaannin takaaminen edellytti lopulta lähes kaikkien yläkerroksiin nousevien sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden korvaamista uusilla, vaikka tämä ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin.

– Pahimmillaan vanhoja kaapeleita oli seurattava lähes kaapeli kerrallaan, kun vanhoista piirroksista ei löytynyt tarvittavia tietoja. Juuri tietojen puute tekee tällaisista saneerauskohteista monesti varsin vaativia, Pujol ja työnjohtaja Juha Valjus kertovat.

Arkkitehdin toiveesta lokakuun puolivälissä avatun Kluuvin käytävien loisteputket ovat tyylikkäästi vinossa. Asennus oli millintarkkaa työtä.KNX-ohjattu valaistusjärjestelmä

Kluuvin liiketilojen valaistus on liitetty kiinteistön automatisoituun valaistuksenohjausjärjestelmään, mutta halutessaan vuokralaiset voivat sytyttää ja sammuttaa liiketilojen valot tavallisista kytkimistä tai tilata haluamansa valaistuksen aikaohjaukset huoltoyhtiöltä.

Käytävien yleisvalaistus on toteutettu pääasiassa T5-loisteputkilla. Liikkeiden yleisvalaistus on toteutettu pääasiassa energiatehokkailla monimetallilampuilla, minkä lisäksi liikkeissä on runsaasti erilaisia, vuokralaisten omia sisustusvalaisimia ja tehostevaloja.

Kluuvin kolmannen kerroksen ravintolassa AMX-pohjainen äänentoistojärjestelmä on yhdistetty KNX-väylään. Näin myös valaistusta pystyään ohjaamaan AMX:n kosketusnäytöllä.– Monimetallilamppujen ainoa heikkous on, että jos kuuman lampun sammuttaa, kestää sillä tämän jälkeen muutama minuutti syttyä uudelleen, Pujol kertoo.

Kaikilla Kluuvin noin 40 vuokralaisella on omat sähköpääkeskukset. Siinä missä pienen muotiliikkeen valaistusta ohjataan yhdellä KNX-releellä, on alakerran suuressa luomuruokamyymälässä käytetty neljää 16-kanavaista relettä.

– Yksi kanava ohjaa aina yhtä valokytkintä tai valaistusohjauspistettä. Yksi kytkin voidaan kuitenkin ohjelmoida helposti ohjaamaan useampia kanavia ja releyksiköitä, Pujol kertoo.

Kustannussäästöjä KNX-tekniikalla

Valaistuksen KNX-ohjaus ei kuulunut urakan alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta tekniikan myyminen tilaajalle onnistui sillä argumentilla, että väylätekniikan avulla monipuolisemmaksi ja paremmin muunneltavaksi saatava järjestelmä oli helpompi, edullisempi ja nopeampi toteuttaa.

– Työkuvia katsellessa minä havaitsin nopeasti, että KNX:n avulla olisi mahdollista saada kustannussäästöjä, ja myös toteutusaikataulu saataisiin nopeammaksi, Pujol kertoo.

Muutaman palaverin jälkeen ajatus onnistuttiin myymään sekä tilaajalle, suunnittelijana toimineelle Airix Talotekniikalle ja pääurakoitsijan toimineelle Lemminkäiselle.

Liikkeet ja ravintola voivat ohjata liiketilakohtaisesti omaa valaistusta tai hyödyntää omia aikaohjelmia. Alakerran agraarihenkinen ravintola on valaistu monimetallilampuilla.– KNX oli tuttua kaikille heille, mutta pientä epäröintiä kuitenkin oli. Asennusten lisäksi me vastasimme lopulta myös työsuunnitelmista ja järjestelmän ohjelmoinnista, Pujol kertoo.

Juha Valjuksen mukaan Kluuvin valaistusjärjestelmä ei ollut teknisessä mielessä erityisen haastava toteuttaa monipuolisuudestaan huolimatta.

– Asennuspuolella KNX-kaapelointi on suhteellisen yksinkertaista toteuttaa. Suunnittelu- ja ohjelmointipuolella toimiva järjestelmä vaatii kuitenkin enemmän ammattitaitoa, Valjus kertoo.

Sähköistyksen ja tietoliikennekaapeloinnin lisäksi Hedengrenin urakkaan kuului myös Kluuvin paloilmoitin ja valvontajärjestelmien, turvavalaistuksen ja hätäkuulutus- ja äänentoistojärjestelmän uusiminen nykyaikaiselle tasolle. Kansainvälisen kiinteistösijoittajan tilaaman Kluuvin uudistustyön arvo oli yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.