Näkemyksiä sähköautojen pistorasialatauksesta

4.11.2020

Näiden sivujen sähköautojen latausjuttuja lukenut sähköinsinööri otti yhteyttä Sähköalan toimitukseen ja sähköalan standardointijärjestö Seskoon moittien juttuja suko-latauksen riskien liioittelusta ja virheellisistä väittämistä.  

Sähköauton latauspiste? Kuva Mikko Arvinen

Sähköala-lehden vakiokirjoittaja, Sähköinfo oy:n sähköautoasiantuntija Matti Orrberg ja Sesko ry:n ryhmäpäällikkö Vesa Linja-aho innostuivat niin perusteelliseen keskusteluun Sähköalan artikkelista Sähköauton lataamisessa kotipistorasiasta piilee riski ja lukijan palautteesta, että kokosimme heidän ja lehden toimituksen näkemykset tähän kaikkien luettavaksi. Sekä Linja-aho että Orrberg kuuluvat sähköajoneuvojen latausjärjestelmien kansallisesta standardoinnista vastaavaan Seskon komiteaan SK 69.

Lukijapalaute 1: Sähköautoja voi ihan hyvin ladata tavallisesta pistorasiasta. Taloyhtiöitä on ihan turha pelotella olemattomilla riskeillä ja vaatia heitä asentamaan kalliita latauslaitteita.

Sähköalan toimitus: Teksti noudattaa Seskon sähköajoneuvojen lataussuositusta ja Tukesin sähköauton latausohjetta. Tavallista sukopistorasiaa ei ole suunniteltu kestämään kuin kahdeksan ampeerin jatkuva kuormitus. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry suosittelee, että pistorasialle tilattaisiin turvallisuuden varmistamiseksi aina sähköalan ammattilaisen tekemä käyttöönottotarkastus ennen latauskäytön aloittamista.

Matti Orrberg: Kaikki jutussa mainitut riskit ovat todellisia, mutta missä mittakaavassa, jää osin vastaamatta. Jo lämmitystolppakäytössä on todettu suko-pistorasioiden normaalia voimakkaampaa kulumista. Monet työssäni tapaamani sähköurakoitsijat ovat kertoneet, että sulaneita sukoja saa käydä vaihtelemassa säännöllisesti.

Vesa Linja-aho: Riskien olemassaolosta on aina hyvä muistuttaa. On aivan totta, että tavallista sukopistorasiaa ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa 16 ampeerin kuormaa. Tämän takia standardinmukaiset sukolatauslaitteet rajoittavat latausvirran 8 ampeeriin. Sähköauton lataaminen 8 ampeerilla on riittävän turvallista jos latausvirta rajoitetaan 8 ampeeriin ja Seskon lataussuosituksen ohjeita noudatetaan.

Autot ja niiden mukana tulevat latausjohdot on suunniteltu turvallisiksi. Auto kuitenkin ottaa verkosta niin suuren virran, kuin mitä sukolatauskaapelin suojalaiteyksikkö viestittää autolle, että se saa ottaa. Jos kaapeli on tuotestandardin mukainen, sen läpi menee se 8 ampeeria, oli päässä millainen auto tahansa.

Vaikka sukolatausjohtojen suojalaiteyksikköjä koskeva SFS-EN 62752 -standardi vaatii, että latausvirta rajoitetaan Suomessa 8 ampeeriin pitkäkestoisessa latauksessa, markkinoilla on myös kaapeleita, jotka voivat ottaa seinästä 13 tai jopa 16 ampeeria virtaa. Tämä on laillistakin, koska SFS-EN 62752 ei ole ns. harmonisoitu standardi, jota on pakko noudattaa. 16 ampeerin jatkuva virta huonokuntoisesta pistorasiasta/asennuksesta on selvä paloturvallisuusriski, sitä ei voi kiistää.

Standardia ollaan parhaillaan uudistamassa. Maakohtaiset virtarajoitukset sopivat Euroopan sisämarkkinoille huonosti, joten seuraavaan standardiin ei ole näillä näkymin tulossa absoluuttisia virtarajoituksia vaan pistotulppaan vaaditaan lämpötila-anturi, jolloin virtaa rajoitetaan, jos tulppa kuumenee. Tämä on hyvä tavallisen sähkönkäyttäjän muistaa jo nytkin: jos pistotulppa tuntuu lataamisen aikana kuumalta, kosketuksessa on vikaa ja latausta ei tule jatkaa.

Sukot kuluvat ja voivat sulaa. Tulipaloja näistä ei ole kuitenkaan autoja lämmitettäessä ja ladattaessa syttynyt. PRONTOsta (pelastusviranomaisten tapausrekisteri) ei löydy lähivuosilta yhtään ajoneuvo- tai rakennuspaloa, joka olisi syttynyt autoa ladattaessa tai lämmitettäessä sukopistorasian päästä. Tietenkään tämä ei takaa, etteikö paloja voisi syttyä, mutta edellisen 5 vuoden tilastoesiintyvyys, tai siis sen puuttuminen, kertoo, että riski on matala.

Pistorasioista syttyneissä muissa tulipaloissa ja palonaluissa yhteisenä nimittäjänä on pistorasian korkea ikä. Autonlämmitykseen tarkoitetut piharasiat ovat riskiltään huomattavasti matalampia kuin vaikkapa puiseen seinään kiinnitetyt pistorasiat. Piharasiat testataan jakokeskusstandardin mukaan ja niille tehdään mm. syttymiseen liittyvät kuumalankatestit, joten on erittäin epätodennäköistä, että ne syttyvät palamaan tai että palo leviäisi niistä.

Olen eniten huolissani vanhoista puutaloista ikääntyneine sähköasennuksineen. Pistorasioiden kaapeloinnin tarkistuttaminen on suositeltavaa, koska vanhoissa asennuksissa voi olla "yllätyksiä", kuten eristevillaa väärässä paikassa, huonoja liitoksia jakorasioissa ym. Tästä muistutetaan myös Seskon lataussuosituksessa. Lataussuositus tullaan päivittämään lähiaikoina, siitä voi antaa nyt palautetta.
   

Lukijapalaute 2: Jutussa puhutaan hengenvaarasta. Tämä on katteetonta pelottelua.

Vesa Linja-aho: Hengenvaara liittyy tässä kontekstissa nimenomaan paloturvallisuusriskiin. Seuraan alan kansainvälistä tutkimusta ja uutisointia, enkä tiedä yhtään tapausta, jossa sähköauton latauslaite – sukopistorasiajohto tai kiinteä – olisi aiheuttanut hengenvaaran muuten kuin sytyttämällä tulipalon. Esimerkiksi Ruotsissa paloi puutalo, kun hybridiautoa ladattiin vanhan talon sukopistorasiasta suurella virralla niin, että pistorasiaan oli vielä väliin laitettu kellokytkin. Siksi Seskon lataussuositus varoittaa kellokytkimien, energiamittareiden ja vastaavien käytöstä.

Latauslaitteet on suojattu sekä vikavirtasuojalla että suojamaadoittamalla auton kori, joten sähköisku- ja valokaariturvallisuus on näissä hyvällä tolalla.

Mielestäni latausjärjestelmiä pitäisi markkinoida muulla tavalla kuin epävarmuutta lietsovalla pelottelulla. Kiinteästi asennettu latauslaite mahdollistaa ennen kaikkea älykkään kuormanhallinnan, suuremman latausvirran ja tietynlaisen kätevyyden, kun ei tarvitse murehtia sen pistorasian kuntoa. Tämän kylkiäisenä myös turvallisuus paranee, kun ainoa ei-kiinteä liitos on sen latauspistokkeen ja auton välissä, ja auton päässä on lämpötila-anturi, joka puhaltaa pelin poikki, jos kontakti on huono.

Sähköalan toimitus: Hengenvaaralla pelottelu on tässä yhteydessä kieltämättä turhan dramaattista. Korvasimme sanan sanalla riski jutun verkkoversiossa. (Painetun lehden näköislehtiversioon muutosta olisi valitettavasti turhan työlästä tehdä.)

  
Lukijapalaute 3: Ei voida väittää, että sähköauto olisi kuormana huomattavasti raskaampi kuin kotitalouskuorma, eikä voida sanoa, että 8 ampeerin virralla sähköauton lataamisaika venyisi jopa päiviin.

Vesa Linja-aho: Mikään muu normaali kodin sähkökuorma ei ota pitkäaikaisesti, säännöllisesti, valvomatta ja ympäri vuoden niin suurta virtaa kuin sähköauto. Sähkökiuas ottaa suuremman virran, mutta sitä käytetään valvotusti. Lämminvesivaraaja ottaa suuremman virran, mutta on päällä vain pari tuntia. Ilmanvaihto on päällä jatkuvasti, mutta ottaa pienen virran. Sisätilalämmitin ja moottorinlämmitin ottavat reilun 10 ampeeria, mutta niitä käytetään vain pari tuntia ja kylmässä. Ja niin päin pois päin.

Jos autossa on 90 kWh akku ja se ladataan 8 A virralla, latausaika on kahden vuorokauden luokkaa. Käytännössä nämä "latausaika tyhjästä täyteen" -laskelmat ovat mielestäni kuitenkin typeriä, koska olennaista on, että akkuun saadaan ladattua päivittäistä ajontarvetta vastaava määrä.

Itse olen ajanut sujuvasti 30 000 kilometriä vuodessa täyssähköautolla juurikin tällä 8 A virralla ladaten. Auto johdon päähän iltakuudelta ja liikkeelle aamukahdeksalta, jolloin yön aikana ladatulla sähköllä (14 h x 1,8 kW = 25 kWh) ajelee toistasataa kilometriä.
  

Lukijapalaute 4: Sähköautojen latauksessa käytettävän pistorasian ei tarvitse olla vikavirtasuojattu, sillä autojen latausjohdoissa on aina sisäänrakennettu vikavirtasuojakytkin.

Matti Orrberg: Suko-pistorasiat on latauskäytössä suojattava aina vikavirtasuojalla. Asia on täysin selkeä standardin puolesta ilman mielipidemahdollisuuksia. SFS 6000 -standardin kohdassa 722.531.3.101 sanotaan yksiselitteisesti, että 30 mA vikavirtasuoja vaaditaan kaikille sähköauton latauksille. Tekstissä ei mainita mitään suko-latureita koskevaa poikkeamaa, joten vaatimus koskee myös niitä. Kaikki latauspisteet on suojattava vähintään tyypin A 30 mA vikavirtasuojalla. Toki jos latausjohdossa suojat on, niin vähän hölmöähän tämä on. Mutta kun ei niissä aina ole.

Jotta sähköurakoitsija voisi todeta käyttöönottotarkastuksessa, että suko-pistorasia soveltuu sähköauton lataamiseen, ei hän voi hyväksyä standardin vastaista asennusta. Kyseessä on henkilö- ja eläinsuojauksen kannalta oleellinen asia.

Vesa Linja-aho: Keskustelimme asiasta SK 69:n kokouksessa. Tulkitsen edelleen niin, että on riittävää, että vikavirtasuojaus on johdon suojalaiteyksikössä. Jos ihminen lataa esimerkiksi ennen vuotta 1997 rakennetulla mökillä sähköautoa vikavirtasuojaamattomasta pistorasiasta, on tämä mielestäni määräysten mukaan ok. Tilanne muuttuu, jos henkilö pyytää sähköurakoitsijan tarkastamaan (vaikkapa vakuutusyhtiön vakuutusehtojen vaatimuksesta) onko mökin terassilla jouluvaloja ym. ajatellen alun perin asennettu pistorasia sopiva sähköauton lataamiseen. Tällöin pistorasian käyttö muuttuu (STL 35 §) latauskäytöksi, jolloin urakoitsijan tulee laittaa siihen vikavirtasuoja.
   

Lukijapalaute 5: Asiavirheitä ja vääristelyä täynnä oleva juttu oli pelkästään yritysten markkinointia kyseenalaisin perustein. Miten lehtenne voi sallia tällaista?

Sähköalan toimitus: Se, että jutuissa on haastateltu latauspisteiden myyjiä, valmistajia ja maahantuojia, ei tee niistä kyseisten yritysten markkinointia. Yritysten edustajat esiintyvät jutuissa omilla nimillään ja heidän kommenttinsa on eroteltu aina tekstin selkeästi erotettaviksi osiksi, joten lukijat voivat itse suhteuttaa kommentoijien näkemykset heidän asemaansa. Markkinointilauseita, mitä haastateltavat eivät pysty uskottavasti perustelemaan - tyyliin tämä on tehokkain laite mitä markkinoilta löytyy - ei julkaista edes sitaatteina.

Vesa Linja-aho: Käyttäisin sanan asiavirhe tilalla mieluummin sanaa näkemysero ja vääristyneen tiedon tilalla värittynyt tieto. Mitään sellaista karkeaa virhettä, joka vaatisi JSN:n ohjeiden mukaista oikaisua, tuolla ei mielestäni ole. 

Lukijallekin voi heittää vastuuta siinä, että latauslaitteita valmistavan tai myyvän tahon näkemykset voivat olla eri näkövinkkelistä kuin vaikkapa Tukesin edustajalla tai alan tutkijalla.

       

Voit osallistua keskusteluun aiheesta Sähkömaailman Facebook-sivulla tai Sähköalan LinkedIn-sivulla (päivitys sivuilla 4.11.2020)

Seskon sähköajoneuvojen lataussuositus

Tukesin sähköauton latausohje