Valaistuksella on TV-kuvauksissa iso rooli

30.10.2020

Valaistuksella on TV-kuvauksissa iso rooli. Helsingin Olympiastadionin uusi kenttävalaistus toteutettiin kansainvälisen yleisurheiluliiton ja Euroopan jalkapalloliiton tiukkojen normien mukaan. Ylen Pasilan studioiden valaistustekniikka taas taipuu aamun uutistarpeista illan viihdeohjelmiin.

Peruskorjatulla Olympiastadionilla on varauduttu yleisurheiluun maailman huipulla ja Euroopan korkeimman tason jalkapallo-otteluihin. Stadionin kenttävalaistus täyttää kansainvälisen yleisurheiluliitto WA:n (World Athletics) olympialaisille ja MM-kisoille asettamat valaistusvaatimukset sekä Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n (Union of European Football Associations) korkeimman Elite A -tasoluokituksen vaatimukset.

Valaistustarpeet perustuvat pitkälti TV-yhtiöiden esittämiin toiveisiin.

– Urheilutapahtumien televisionti asettaa vaatimuksia muun muassa valon määrälle, tasaisuudelle ja väriominaisuuksille. Olympiastadionin kenttä on valaistu järeillä ledivalonheittimillä, joiden suuntaus oli tarkkaa työtä, sanoo Sitecon asiakkuuspäällikkö Sami Laakso.

Kun TV-kamerat viedään sisätiloihin, on valaistuksen järjestäminen tiimityötä, jossa valaisija toimii yhdessä muun studiotekniikan kanssa.

– Valaisu tukee ohjelman sisältöä ja on osa kokonaisuutta kameran, äänen, kuvasuunnittelun, lavastuksen ja kaiken tekemisen kanssa, kertoo valaisija Juha Kupsanen Yleltä.
  

Olympiastadionin kenttävalaistus

Olympiastadion mittavassa saneerauksessa kenttävalaistuksen vanhat monimetallilamput vaihtuivat ledeihin. Valonheittimet sijoitettiin katsomoiden uusien puurimakatosten alapinnan valouriin. Poikkeuksena A-katsomo, jossa valaisimet ovat Museoviraston suojeleman betonilipan yläpuolella ja lipan valokiskossa. UEFA:n Elite A -tasoluokitus edellyttää, että vaakatason valaistusvoimakkuus on 2 000 luksia metrin korkeudella kentän pinnasta. Minimi- ja maksimivalaistusvoimakkuuden suhteen tulee olla yli 0,5 ja minimin ja keskimääräisen vastaavasti yli 0,7.

– Lisäksi pystytason valaistusvoimakkuuden tulee olla metrin korkeudella neljään ilmansuuntaan 1 500 luksia ja täyttää omat tasaisuusvaatimuksensa. Pystypintojen valaistus vaikuttaa TVkuvaukseen. Määräyksillä halutaan varmistaa, että 8K-tasoinen kuva säilyy tarkkana myös hidastuksissa, Laakso sanoo.

WA puolestaan edellyttää, että kentän pystytason valaistusvoimakkuus 1,5 metrin korkeudella on 1 800 luksia pääkameraa kohti. Tämä mahdollistaa hyvälaatuisen TV:n hidastuskuvan, kunhan vielä valaistuksen tasaisuusvaatimukset täyttyvät. Stadionin kenttävalaistusta ohjaa DMX-järjestelmä, jonka käyttöpaneeleihin on esiohjelmoitu erilaisia valaistustilanteita. Osa kenttävalaistuksesta on varmistettu varavoimalla sähkönsyötön häiriötilanteissa. UEFA edellyttää, että tällöin valaistusvoimakkuus saa laskea korkeintaan 1 000 luksiin ja pystytason valaistusvoimakkuuden on oltava pääkameran suuntaan vähintään 600 luksia. Tämä hoituu 94 valonheittimen avulla.

Olympiastadionin kenttävalaistuksen värilämpötila on 5 700 kelviniä. Valon värintoisto on Euroopan yleisradiounionin (EBU) vuonna 2012 määrittämän TLCI-indeksin (Television Lighting Consistency Index) mukaan 96. Kun yleinen värintoistoindeksi CRI perustuu kahdeksan vertailuvärin silmämääräiseen arviointiin, on TLCI:n taustalla 24 eri värin spektrometrimittaukset.

– TLCI-indeksillä mitataan yleistyvän ledivalaistuksen kykyä toistaa värejä mahdollisimman luonnollisina ja oikein. Kun TLCI on välillä 85-100, ei TV-kameroita tarvitse värikorjata. Esimerkiksi loistelampuilla TLCI on luokkaa 50, Laakso toteaa.
  

Valaistusmittauksissa kului pitkä yö

Kenttävalaistus on toteutettu 2 000 watin ledivalonheittimillä, joiden valovirta on 300 000 luumenia. Asentajien käsivoimat olivat koetuksella, kun isokokoinen valaisin painaa 30 kiloa ja sen liitäntälaite 10 kiloa.

– Asennukset tehtiin isolla kuukulkijalla, jonka kori ylettyi juoksuradalta katsomokatokseen. Valaisimet esivalmisteltiin maan tasossa niin pitkälle kuin mahdollista, jotta tekeminen ylhäällä pahoissa paikoissa jäi minimiin, sanoo Assemblinin projektipäällikkö Roope Mutenia.

Kun kaikki 246 valaisinta oli asennettu paikoilleen, suunnattiin jokainen niistä erikseen.

– Kentällä ja juoksuradalla oli mittapisteet suuntausta varten. Toinen asentaja oli kuukulkijan korissa ja toinen kentällä mittapisteiden luona. Valonheitin suunnattiin kohdistustyökalulla, jonka jälkeen valaisimen pultit kiristettiin, Mutenia jatkaa.

Olympiastadionin kenttävalaistuksen toteutuminen suunnitellun mukaisesti tuli osoittaa valaistusvoimakkuusmittauksilla. UEFA vaatii, että kenttä jaetaan mittauksissa 96 pisteen ruudukkoon. Jokaisessa pisteessä mitataan metrin korkeudelta vaakatason valaistusvoimakkuus sekä pystytason valaistusvoimakkuus neljään ilmansuuntaan. Mittauslukemia kertyy yhteensä 480. WA puolestaan edellyttää, että valaistusvoimakkuus mitataan kentän ja juoksuratojen tasosta 155 eri pisteestä. Lisäksi pystytason luksit tulee mitata 1,5 metrin korkeudelta pääkameran suuntaan. 

– Mittauksissa vierähti kaksi pitkää yötä. Niitä on tarpeen tehdä jatkossakin, sillä molemmat liitot vaativat vastaavat mittaukset aina tietyin väliajoin, Laakso kertoo.
  

Studiovalaistus syntyy tiimityönä

Ylen HD-teknologialla varustetut studiot Helsingin Pasilassa palvelevat erilaisia tarpeita pienistä yksikameratuotannoista suuriin monikameratoteutuksiin. Kullakin ohjelmatyypillä on omanlaisensa tarpeet tilojen valaistukselle. Valaisija Juha Kupsanen vastaa Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien valaistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä kuvasuunnittelijoiden kanssa. Lähtökohtana on valaista kuvattavat henkilöt niin, että he näyttävät hyvältä suhteessa taustaan ja studion muuhun lavastukseen. Lavasteena voi olla sähköinen lediseinä tai konkreettinen lavaste. 

– Uutisstudioissa käytetään nykyään paljon sähköisiä lavasteita, kuten isoja ledi- ja LCD-näyttöjä. Tällöin näytön kirkkaus asetetaan sopivalle tasolle kameran läpi katsottuna, minkä jälkeen aletaan valaista kuvattavia henkilöitä, Kupsanen toteaa.

Ylen Aamu-TV:n studion vuoden takaisen remontin myötä sen katto on täynnä ledivalaisimia tasaista valoa antavista valolaatikoista erilaisiin suunnattaviin valaisimiin. Kuvattaviin henkilöihin kohdistetaan valoa useammasta suunnasta – edestä, sivuilta, takaa, ylhäältä ja alhaalta yleensä 2-4 valaisimella. Alavaloa saadaan lattiaan upotetuista ledivaloista. Valoa rajataan erilaisten siipien ja kennojen avulla ja tarvittaessa valonheittimien edessä on kalvot pehmentämässä ja tasoittamassa valoa.

– Valolla voi saada paljon hyvää ja huonoa aikaan. Mitä kovempi valo, sitä tarkemmin se piirtää esiin kasvojen uurteita. Nykyiset HD-kamerat ovat entistä tarkempia, jolloin myös maskeerauksen rooli korostuu, jotta ihmiset ovat ruudussa edukseen, Kupsanen jatkaa.
  

50-vuotiasta halogeenilampputekniikkaa

Valon värillä on iso merkitys sisätiloissa kuvattaessa. Ylen studioissa valon värintoistoindeksiltä vaaditaan arvoa CRI > 90, tyypillisesti CRI=95. Kaikkien valaisimien värintoistoindeksi mitataan ennen valaisinhankintoja. Valon värilämpötila on studioilla joko 5 600 tai 3 200 kelviniä riippuen siitä, onko tila valaistu halogeenilampuilla, ledeillä vai niiden yhdistelmällä.

– Kun valonlähteinä ovat halogeeni lamput, on värilämpötila 3 200 kelviniä, pelkkiä ledejä käytettäessä taas yleensä 5 600 kelviniä. Halogeeneja ja ledejä yhdessä käytettäessä ledien värilämpötila säädetään 3 200 kelviniksi. Osassa ledivalaisimissa on RGB-värit, jolloin käytössä on täysi väripaletti valoefektejä varten, Kupsanen kertoo.

Kun studioihin hankitaan uusia valaisimia, korvautuvat halogeenilamput pikkuhiljaa ledeillä. Ledeihin ei kuitenkaan siirrytä uutuus edellä, kun vanha tekniikka toimii edelleen hyvin. Osa halogeenivalonheittimistä on yli 50 vuotta vanhoja.

– Pasilan studio 2 on pinta-alaltaan 567 neliötä ja se on valaistu pääosin halogeenilampuilla. Katossa on lähes 200 pistenostimilla liikuteltavaa valonheitintä, jotka ovat teholtaan 1-5-kilowattisia. Studio taipuu monenlaisten ohjelmien kuvauksiin Noin viikon studiosta ruotsinkieliseen lasten ja nuorten laulukilpailu MGP:hen, sanoo Kupsanen.

Osittain ledivalonheittimien haittapuolena on vielä suuri koko valoteholtaan vastaaviin halogeeniheittimiin verrattuna. Varsinkin matalassa tilassa tämä on pulmallista. Myös hinta on kynnyskysymys vanhan ja uuden tekniikan välillä.

– Ledien hinnat ovat toki tulleet alas kymmenen viime vuoden aikana samalla, kun tekniikka on kehittynyt huimasti. Ensimmäisen ja toisen sukupolven ledien kanssa jouduimme kikkailemaan värikorjauksen kanssa, mutta nykyään ledit toistavat värejä hyvin, Kupsanen toteaa.