EMV suosittelee ilmajohtoverkon rakenteen kehittämistä

11.9.2012

Energiamarkkinaviraston mukaan maakaapeloinnin lisääminen ei ole läheskään aina kustannustehokkain tapa parantaa sähkönjakeluverkon käyttövarmuutta. Myös olemassa olevan ilmajohtoverkon kehittämisellä voidaan päästä hyviin tuloksiin. 

Maakaapeleiden veto ei ole aina mahdollista. Kuva Mikko ArvinenEnergiamarkkinaviraston mukaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston keväällä julkaisemassa sähkönjakelun varmuuden parantamisselvityksessä korostetaan liikaa maakaapeloinnin merkitystä sähkönjakelun varmuuden parantamisessa.

Myös Energiamarkkinavirasto suosittelee maakaapeloinnin lisäämistä, mutta tämän lisäksi myös olemassa olevan verkon rakennetta tulisi kehittää esimerkiksi siirtämällä ilmajohtoja teiden varsiin sekä lisäämällä silmukointia ja varayhteyksiä ja kauko-ohjattavien erotin- ja katkaisija-asemien määrää.

Myös haja-asutusalueille rakennettavilla kevyillä 110/20 kV sähköasemilla voidaan vähentää merkittävästi keskijänniteilmajohtojen kaapelointitarvetta. Tällöin osa pitkistä keskijänniteilmajohtoyhteyksistä jää varasyöttöyhteyksiksi, eikä niillä ole nykyisenkaltaista vaikutusta asiakkaiden sähkönjakelun keskeytysaikoihin.

Energiamarkkinaviraston näkemyksen mukaan vaatimus pien- ja keskijänniteverkon 100 % kaapelointiasteesta ei ole perusteltu varsinkaan nopealla aikavälillä. Virasto muistuttaa, että keskijänniteilmajohtojen keski-ikä lähentelee maaseutuyhtiöissä 30 vuotta pitoajan ollessa 45 vuotta. Merkittävä osa ilmajohdoista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla, joten niiden uusimistarve on joka tapauksessa edessä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

 

Lisätietoja Energiamarkkinaviraston sivuilla