Erheellisten paloilmoitusten vähentäminen vaatii vielä työtä

18.8.2015

Vuonna 2014 erheellisten automaattisten paloilmoitusten osuus hätäkeskuksiin tulleista automaattisista ilmotuksista oli 95,7 prosenttia. Suurta lukumäärää on yritetty pienentää useiden eri hankkeiden avulla, mutta erheellisten ilmoitusten vähentäminen vaatii vielä pitkäjänteistä ja systemaattista työtä.

Vuoden 2014 lopussa hätäkeskuksiin oli liitetty 17 814 automaattista paloilmoitinta, joista aiheutui 18 120 erheellistä ilmoitusta.

Erheellisten paloilmoitusten vähentämisen saavuttamiseksi asetettiin vuonna 2005 kaksivuotinen ERHE -hanke (Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi SM083:00/2005) ja vuonna 2008 sille jatkohanke (Erheellisten paloilmoitusten seurantahanke SM088:00/2008), jonka toimikautta on jatkettu kolme kertaa ja joka päättyi 31.3.2015.

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitetta erheellisten automaattisten paloilmoitusten määrän vähentämiseksi ei ole saavutettu, mutta erheellisten paloilmoitusten suhteellinen osuus on kuitenkin laskenut. Vuonna 2003 erheellisten automaattisten paloilmoitusten osuus hätäkeskuksiin tulleista automaattisista ilmoituksista rakennuspalosta tai rakennuspalovaarasta oli 98,6 prosenttia ja vuonna 2014 vastaava osuus oli 95,7 prosenttia.

Erheellisten paloilmoitusten suhteellisen osuuden pienentyessä on hätäkeskuksiin liitettyjen automaattisten paloilmoittimien määrä kasvanut. Vuoden 2014 lopussa hätäkeskuksiin oli liitetty 17 814 automaattista paloilmoitinta, joista aiheutui 18 120 erheellistä ilmoitusta. Vuonna 2003 vastaava luku oli 13 600 automaattista paloilmoitinta, jotka aiheuttivat 18 341 erheellistä paloilmoitusta.

Vuonna 2014 erheellisissä paloilmoitinhälytyksissä yleisin kirjattu syy oli ”Muu syy tai tuntematon” (19,5%). Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat ruuan valmistus (17,2%), muu savu tai pöly (11,5%), huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus-, tai huoltotöissä (10%) sekä kosteus tai vesi (8,1%). Eniten erheellisiä paloilmoituksia aiheutuu tuotanto- ja varastotiloista, toiseksi eniten hoitolaitoksista ja kolmanneksi eniten majoitustiloista.

Pelastuslain (379/2011) uudistuksessa pelastuslaitoksille säädettiin oikeus periä maksua erheellisistä paloilmoituksista. Laskuttamisen edellytys on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut korjaamaan sen. Perittävän maksun tulee vastata suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta pelastustoimelle aiheutuneiden kustannusten määrää. Vuonna korjausmääräyksiä tuli 2 148, laskuja 4 187 ja laskutettavaa 2 764 419 euroa.

Erheellisten paloilmoitusten vähentäminen vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä automaattisten paloilmoittimien toteutusketjun jokaisessa vaiheessa; laitteiston suunnittelusta ja asennuksesta olemassa olevan laitteiston kunnossapitoon ja viranomaisvalvontaan.


 
Lue lisää Sisäministeriön Erheellisten paloilmoitusten seurantahankkeen yhteenvetoraportista.