Tuulimylly omalle pihakalliolle

1.3.2014

Omakotitalon pihapiirissä suhisee tuulimylly. Vankalla peruskalliolle pystytetty 5–6 kilowatin mylly hoitaa 175-neliöisen omakotitalon lämmitys- ja käyttöveden lämmityksen. Laajat peltoaukeat takaavat tuulen saatavuuden.

Tuulimylly Sastamalassa, Tampereen tuntumassa asuvan Heimo Ojalan haave omasta tuulimyllystä syntyi jo lapsena, koska sellainen pyöri isoisän pihamaalla.

– Haittaääniä myllyn pyörimisestä ei synny. Siivekkeet on asennettu suoraan generaattoriakselille eikä vaihteita tarvita. Laakerit ovat ainoa kuluva osa, ja ne on vaihdettava 5–10 vuoden välein. Lähestyvän vaihtoajankohdan kuulee äänestä. Tuulimyllyjen mainetta ovat pilanneet käytetyt vanhat laitteet, joiden kuluneet laakerit pitävät kamalaa kolinaa, Heimo Ojala sanoo.

Teräksinen masto

Myllyn mastona toimii 20 metriä korkea entinen voimalinjapylväs, jonka Ojala hankki tutulta maatilan isännältä. Masto puhdistettiin ruosteesta, öljyttiin ja maalattiin. Ojalan mukaan omalla mastolla säästettiin rahaa 8 000 euroa.

– Sähkön syöttökaapeli, maadoituskaapeli ja mekaaninen jarruvaijeri on sijoitettu maston keskellä juoksevaan muoviputkeen. Kun se vedetään alas, niin myllyn koneisto voidaan huoltaa maston huoltotasolta, Ojala kertoo.

Koko komeus nostettiin nosturilla pystyyn peruskallioon ankkuroidun kaatojalustan varassa. Propellin potkureiden läpimitta on kuusi metriä. Tuulen nopeuden kasvaessa tarpeeksi suureksi myrskysuoja kääntää automaattisesti potkurit pois tuulesta. Mikäli nopeus yltää peräti 25 metriin sekunnissa, voidaan potkurit pysäyttää mekaanisella jarrulla. Sisämaassa näin suuret nopeudet ovat kuitenkin epätodennäköistä.

Kiinalaisvalmisteinen turbiini ja potkurit hankittiin Tuulivoima.com:n kautta. Tämän kokoiset myllyt ovat yksilöllisiä. Valmistusta varten asiakkaalta pyydettiin teho- ja muita tietoja.

– Suunnittelin myllyä 2–3 vuotta leipätyön ohessa ja kiertelin rakennus- ja energiamessuja. Rakennuslautakunnan myöntämän toimenpideluvan sain vuonna 2011; yli 20 metriseen mastoon olisi tarvittu myös ympäristöministeriön lupa. Lähinaapuritkaan eivät vastustaneet hanketta. Mylly nostettiin pystyyn vuoden 2012 syksyllä, Ojala kertoo.

Säätökeskus on toiminnan ydin

Heimo OjalaMaston etäisyys rakennuksesta on 25 metriä. Tuulimyllyn jauhama sähkö johdetaan maakaapelia pitkin kuivassa pannuhuoneessa sijaitsevalle säätökeskukselle. FinnProp Oy:n valmistama säädin pitää yllä optimaalista kierrosnopeutta ja mahdollistaa niin pienten kuin suurtenkin tuulivirtausten hyödyntämisen. Se muuntaa 3-vaiheisen sähkövirran 2-vaiheiseksi.

– Sähköverkkoon virtaa ei ajeta. Siihen tarvittaisiin toisenlainen, 4 000–5 000 euron hintainen säädin, jolloin homma ei olisi enää kannattavaa. Tuulivoimarakentamista ei Suomessa tueta kuten monessa muussa maassa. Säätöyksikkö kerää talteen kaiken faktatiedon volteista, ampeereista, wateista ja kilowattitunneista. Valitsin kotimaisen ratkaisun, vaikka se oli kolme kertaa kalliimpi kuin vastaava kiinalainen olisi ollut, Heimo Ojala kuvaa.

Pannuhuoneessa on 1 000 litran varaaja, jonka kylkeen liitetyt kaksi kuuden kilowatin vastusta pitävät varaajan lämpötilan 60–85 asteessa. Puu- ja öljy ovat varapolttoaineita. Varapoltin on säädetty toimimaan 60 asteeseen, joten kylmä ei pääse yllättämään tyynelläkään.

Tuulen yltyessä ylimääräinen sähkö alkaa automaattisesti varastoitua varavaraajana toimivaan 300 litran käyttövesivaraajaan. Varavaraajan lämmittäminen 85 asteeseen ottaa oman aikansa, joten tuona aikana tuulet ehtivät useimmiten tyyntyä.

Öljysäiliö pysynyt täytenä

Ojalan mukaan paras hyötyteho tuulivoimasta saadaan käyttämällä sähkö veden lämmitykseen. Esimerkiksi akkuja ladattaessa invertterien kautta hyötytehosta hukkuisi noin puolet. Akkujen lataus sopii lähinnä sähköttömille mökeille, jonne halutaan virtaa. Ojalan pannuhuoneessa on kuitenkin invertteri ja akku, koska säädin tarvitsee toimiakseen katkeamattoman ohjausvirran. Ilman sähköä säätölaite päästäisi potkurin pyörimään vapaasti.

– Hankkeen kustannukset ovat olleet 15 000–20 000 euron luokkaa ja takaisinmaksuaika 6–8 vuotta. Avaimet käteen –toimituksella olisi tuplasti sama hinta ja takaisinmaksuaika. Vuorokaudessa parhaat huiput ovat olleet 18 kilowattituntia, teho heittelee tuulesta riippuen 0:sta ääripäähän, koskaan ei voi tietää.

Talvellakin on lumimyräköitä, mutta kovalla pakkasella mylly ei pyöri, Ojala sanoo.

Vuodessa varapolttoaineena käytettävää öljyä on kulunut varsin vähän.

 

Matti Valli, teksti
Ari Korkala, kuvat