Kaitasten talo lämpiää tuulivoimalla

10.3.2009

Idyllisessä Siuntion järvimaisemassa, korkean mäen päällä kohoaa keltainen talo. Talon takaa aukeaa huikea maisema järvelle. Puiden keskellä, melkein huomaamattomasti, kohoaa myös harmaa tolppa, jonka nokassa pyörii tuulimylly.

Tuulimylly näkyy olohuoneen ikkunasta”Kaverini on tuuliturbiineja valmistavan PEM-energy Oy:n hallituksessa. Kun hän kävi täällä, oli todella tuulinen päivä. Hän sanoikin heti, että tähän pihalle pitäisi saada tuulimylly”, kertoo Timo Kaitanen.

Yritys halusi käyttää Kaitasten taloa testipaikkana uusille tuuliturbiineilleen. ”Sanoin, että tervetuloa vaan”, Kaitanen naurahtaa.

Kaitasten tuulivoimala on ollut pystyssä viime elokuusta lähtien. Tuuliturbiinitekniikka kehittyy huimasti koko ajan, ja Kaitasillekin on jo kertaalleen ehditty vaihtaa modernimpi mylly ja uusi älykkäämpi ohjausyksikkö.

Tammikuu on ensimmäinen kuukausi, kun Kaitasten taloudessa aletaan todenteolla seurata muutoksia sähkölaskussa. Varsinaista dataa ei siis vielä ole, mutta ainakin tammikuun alun pakkasilla lämpö tuntui riittävän hyvin.

Kaitasten talo lämmitetään lattianalaisella vesikierrolla, joka pidetään lämpimänä 2 000 litran kattilassa sähkövastusten avulla. Mylly lämmittää yhtä kolmesta vastuksesta. Loput kaksi lämpiävät verkkovirralla. Päiväsaikaan lämmittämiseen käytetään ainoastaan tuulivoimalla lämpiävää vastusta. Myllyn pitäisi pystyä tuottamaan kokonaisuudessaan kolmannes lämmityskuluista vuodessa.

”Syksyn aikana kun oli lauhaa, lämmitin pelkästään tuulella ja se riitti ihan hyvin”, kertoo Kaitanen.

Timo KaitanenKaitasten talossa lämmitettävää pinta-alaa on huikeat 270 m2. Kuutioita on paljon. Katto on matalimmillaankin 3 metriä. Nykyisillä sähkön hinnoilla onkin odotettavissa suuria säästöjä.

”Meilläkin lämmityskulut ovat vuosittain noin 4 000 euroa ja sähkön hinta vain nousee”, Kaitanen kertoo.

Jos siis myllyllä kattaa kolmanneksen lämmityskuluista, voi laskea vuotuisten säästöjen kohoavan suuriksi. Kaitasten naapurit odottavatkin innolla tuloksia myllyn tuomista säästöistä.

Kun Kaitasten talo rakennettiin, kaikki suunniteltiin jo valmiiksi niin, että tukeva tai korvaava lämmitysmuoto on mahdollinen

”En silloin ajatellut tuulivoimaa vaan lähinnä maalämpöä tai pellettejä. Rakennushetkellä en kuitenkaan halunnut vielä rakentaa esimerkiksi maalämpöjärjestelmää, sillä halusin odottaa tekniikan kehittyvän”, kertoo Kaitanen.

Valmiiseen taloon, jossa on suora sähkölämmitys, voi olla haastavampaa liittää tuulivoimala, sillä se tarvitsee akuston. ”Minä en nimenomaan halunnut akustoa. Akut maksavat paljon ja ne pitää jossain vaiheessa kuitenkin uusia. Lisäksi ne vievät tilaa”, Kaitanen toteaa.


Vesikiertolämmitykseen on helppo liittää uusiutuvaa tuotantoa

Vesikattilalla lämmitettävissä taloissa on yksi ja sama, mistä sähkö otetaan. Ei tarvita kuin kaapeli tuulimyllyltä talolle. Kesällä myllyn tuottama sähkö voidaan käyttää hyödyksi ilmastoinnissa tai vaikkapa uima-altaan lämmityksessä.

Tuulivoimatekniikka kehittyy kovaa vauhtia. Kaitasillekin on jo ehditty kertaalleen vaihtaa uusi älykkäämpi ohjausyksikkö.”Kyllähän nuo tuulimyllykaverit heti ehdottivat uima-altaan rakentamista minullekin”, Kaitanen nauraa.

Nykyisin myllyyn ei tule enää kiinnitettyä juurikaan huomiota.

”Ei sitä enää edes huomaa, mutta kun mylly aluksi tuli paikalleen, siihen kiinnitti koko ajan huomiota. Odotin, että se olisi pitänyt jotain meteliä, mutta ei. Kun tässä tuulee, tuulen humina ja muu ääni peittävät kaikki myllyn äänet”, Kaitanen kertoo.

Kaitanen pohtii myös oman myllynsä vaihtamista suurempaan. ”Isommalla myllyllä voisi hoitaa vaikka koko lämmityksen. Meiltä on myös vain pari sataa metriä lähimpään naapuriin. Vaihtoehtona olisikin jakaa myllyn tuotanto kahtia naapurin kanssa.”

Yksi vaihtoehto mihin ylimääräisen sähkön voisi laittaa, olisi led-valoilla toteutettu katuvalaistus. Siuntion maalaismaisemassa asuu paljon lapsia, eikä katuvalaistusta ole. ”Katsotaan tehdäänkö vielä oma pieni tuulipuisto tänne Siuntioon”, Kaitanen tuumaa.

Tuuliturbiinit Suomen ilmastoon

Pientuuliturbiinit on suunniteltu nimenomaan Suomen matalille keskituulille. Tuuliturbiinin nimellisteho on 2 kW, maston korkeus viisi metriä ja potkurin halkaisija neljä metriä. Tuuliturbiinin lähtöpaino on vain noin 60 kiloa ja sen voi asentaa vaikkapa talon katolle.

Kahden kilowatin teho saadaan, kun tuulennopeus on Suomen oloissa yleinen 7–8 metriä sekunnissa. Tuulisilla rannikoilla hyvissä olosuhteissa voidaan odottaa jopa 15 000 kWh tuotantoa vuodessa.

Pientuuliturbiinin takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta. Takaisinmaksuaika on laskettu sähkön hinnan ollessa 10 senttiä kilowattitunnilta. Jos hinta nousee, takaisinmaksuaika luonnollisesti lyhenee.


Lisätietoja:

Motivan tuulivoimasivut


Artikkeli on julkaistu Sähköala Koti -lehdessä.
Lue myös muut lehden jutut näiltä sivuilta.