Omavarainen omakotitalo tuottaa itse tarvitsemansa sähkön

2.3.2020

Aurinkopaneelit, akusto ja aggregaatti turvaavat vajaa parisataaneliöisen omakotitalon sähkön tarpeen. Parikkalassa asuvat Hanne ja Jukka Heinonen ovat siten riippumattomia sähköyhtiöstä. Virtaa riittää vielä sähköautollekin.

Parikkalan keskustan tuntumassa rinnetontilla omakotitalossa asuva Heinosten perhe on maaliskuusta 2019 alkaen tuottanut kaiken sähkönsä itse, ilman sähköyhtiötä.

Vuonna 2011 rakennetun 187-neliöisen talon ja autotallirakennuksen koko sähköntarve tyydytetään aurinkopaneeleilla, akustolla ja aggregaatilla. Sähköä riittää myös sähköauto Teslalle. Aggregaatti ja akustot ovat autotallissa, mittauskeskus on talossa.

– Meitä kiinnosti kokeilla, pärjäämmekö ilman sähköverkkoa pumppaamalla akkuihin virtaa taivaalta. Hyvin on pärjätty, ja aggregaatti on lisäturvana.
– Samalla toteutuu ekologisuuskin, vaikkei se tärkein pointtimme ollutkaan, Jukka Heinonen perustelee pihamaallaan vaimonsa Hanne Heinosen myötäillessä.

Sähköyhtiö Parikkalan Valon liittymis- ja toimitussopimusta ei ole vielä irtisanottu, mutta se on työn alla. Verkkoyhtiö hyvittää alkuperäisen liittymismaksun, 3 000 euroa, vuodelta 2011.

Tällä hetkellä liittymismaksu olisi Heinosille jo 5 000 euroa. Sähkönsiirtomaksua Heinoset joutuvat maksamaan 38 euroa kuussa niin kauan kuin liittymä on heillä. Niin poikkeuksellinen järjestelmä on, että sähköyhtiö oli epäillyt kulutusmittarin menneen rikki ennen kuin sai ilmoituksen muutoksista.

 
Aurinko, aggregaatti ja akusto yhteistyössä

Järjestelmää on rakennettu pikku hiljaa: kaksi vuotta sitten asennettiin 18 paneelin eli 4,8 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä, ja viime vuonna autotalliin hankittiin kokonaiskapasiteetiltaan 47 kilowattitunnin järeä, puolitoista tonnia painava akusto, joka latautuu pimeimpiä talvikuukausia lukuun ottamatta lähes kokonaan aurinkoenergialla. Akuston kapasiteetti on tavallisiin akkuihin verrattuna moninkertainen.

– Jottei se ainakaan olisi liian pieni ja jotta saa huolettomasti asua. Ja sivutuotteena Teslakin latautuu, Heinonen tuumailee.

Aurinkopaneelit tuottavat akustoon kiinteistön tarvitseman sähkön pilviselläkin säällä. Valoisina kesäöinä latauksesta ehtii kulua vain viisi prosenttia, talvikaudesta joulu- ja tammikuu ovat haasteellisimmat. Pimeimpinä talvikuukausina on varauduttava käyttämään aggregaattia enemmän. Sen teho on 30 kilowattia.

Laitteet on säädetty tiettyihin hälytys- ja toleranssiarvoihin, ja jos akun kapasiteetti laskee alle puoleen, aggregaatti käynnistyy automaattisesti.

Heinonen valvoo matkapuhelimensa verkkosovelluksella akuston latausta ja voi heti reagoida hälytyksiin.

– Voivathan tässäkin järjestelmässä sähköt sammua, mutta käyn vain kääntämässä mittaritaulun kytkimestä ne takaisin päälle.

 
Yhtä huoletonta kuin ”normaali” sähkö

Onko oma sähkö sitten yhtä huoletonta kuin ”normaali”, sähköyhtiön tuoma sähkö?

– On, kunhan ei laita kaikkia kodinkoneita samaan aikaan päälle, ellei sitten halua turvautua aggregaatin tuottamaan sähköön. Jos samalla sähkön vaiheella on isoja kulutuspiikkejä, ne pitää erottaa eri vaiheelle.
– Heti kun aurinko paistaa, minä laitan pyykin pyörimään, Hanne Heinonen huomauttaa.

Heinosten sauna on puulämmitteinen, eikä siis rasita omaa sähköntuotantoa, sillä sähkösaunojen kiukaat ovat sähkösyöppöjä ja aiheuttavat kulutuspiikkejä.

Lämmitysmuotona talossa on öljy. Jos öljy yllättäen loppuisi, sähkövastukset siirtyisivät lämmittämään lämpöpattereita ja käyttövettä. Maalämpöäkin Heinoset ovat harkinneet, mutta ensin on selvitettävä, riittääkö uuden sähköjärjestelmän tehomaalämpöpumpun pyörittämiseen, ja onko lämpökaivon poraaminen syvälle soramaahan ylipäänsä taloudellisesti järkevää. Öljypoltin kuitenkin kuluttaa vähemmän sähköä.

Akusto ja aggregaatti tarvitsevat paljon tilaa, ja se on haaste olemassa oleville rakennuksille. Uudisrakennuksessa tilatarve kannattaa ottaa jo suunnittelussa huomioon.

 
Aurinkopaneeleista suuritehoisiin akkuihin

Oman kylän kokenut sähkösuunnittelija-urakoitsija, Parikkalan Sähkötaito oy:n Jussi Tuunanen, otti innostuneesti Heinosten suunnitteluhaasteen vastaan.

– Matkan varrella olemme hioneet ja tehneet järjestelmään muutoksia. Esimerkiksi akusto vaati alussa kalibroinnin vuoksi hienosäätöä. Vaikka akku oli täysi, sovellus näytti 80 prosenttia, Tuunanen kertoo.

Laitteet löytyivät kotimaasta hyviltä yhteistyökumppaneilta, erityisesti Suomen Akkujen Sami Sova ja Matti Koivisto olivat olennainen apu.

Heinosten invertteri on 3-kilowattinen, nyt markkinoilla on jo sitäkin tehokkaampia ratkaisuja, esimerkiksi 10-kilowattisia, tasavirtaa vaihtovirraksi muuttavia inverttereitä.

– Aurinkosähköjärjestelmiä on asenneltu viimeiset viisi vuotta, seuraava askel ovat nykyistä suurempitehoiset akut, joiden varaus riittää koko omakotitalon sähkönkäytön tarpeisiin.

  
Sähkön riittävyydessä oikea mitoitus tärkeintä

Oman sähkön tuottamisessa on Tuunasen mukaan useita vaihtoehtoja. Voi käyttää aurinkopaneeleja ja myydä ylijäämän sähköverkkoyhtiön verkkoon, rinnalle voi ottaa akut. Voi myös irrottautua kokonaan sähköverkosta ja tehdä tarvittavan lisäsähkön aggregaatilla.

Heinosten tyylistä järjestelmää Tuunanen suosittelee erityisesti kesämökeille, varsinkin jos sähköliittymän hinta kaivutöineen tulisi maksamaan kymmeniä tuhansia.

– Mutta ei pidä säästää jättämällä mitoitukset liian pieneksi, hän alleviivaa.
– Pyydä sähköyhtiöltäsi kiinteistösi kulutustiedot, ja mitoita niiden mukaan aurinkopaneelien, akuston ja aggregaatin koko sopivaksi, vaikka siltikin muuttujia jää.

 
Hintava järjestelmä maksaa itsensä takaisin

Parikkalan omavaraissähköinen talo on herättänyt kiinnostusta, ja Heinosille piipahtelee tuon tuostakin väkeä tutustumaan.

– Akustoja ei omakotitaloissa ole juurikaan ollut. Niitä käyttää teollisuus. Siksi tämä kiinnostaa.

Heinonen on järjestänyt talossaan myös esittelytilaisuuden ulkopuolisille alan toimijoille ja asiasta kiinnostuneille.

Säästöjen hakeminen ei ollut Heinosten hankkeen päätavoite, vaan kiinnostus asiaan. Järjestelmä maksoi noin 30 000 euroa. Osviitaksi takaisimaksuajasta Tuunanen laskee, että tällainen järjestelmä asennettuna taloon, jossa sähköliittymä maksaa 7 000–8 000 euroa ja sähkönkulutus on 10 000 kW vuodessa, toisi noin 1 500 euron säästön vuodessa.

Järjestelmä ei vaadi viranomaistarkastuksia, mutta ilmoitus sähköyhtiölle on hyvä tehdä. Pakollista se on silloin, kun kiinteistönomistaja haluaa myydä ylijäämäsähköään sähköyhtiölle.