Taloyhtiöitä autetaan olemaan ilmastoviisaita

27.2.2020

Jos taloyhtiön energialasku aiheuttaa kulmien kohotusta, on hyvä analysoida, miten tilanteen saisi paremmaksi. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa tutkitaan toimenpiteitä, joilla taloyhtiöt saavat säästöjä. Hankkeen lopuksi ilmestyvään digioppaaseen kerätään havainnot ja vinkit muidenkin käyttöön.

Suomessa on yli 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joista valtaosalla on varaa parantaa roimasti energiatehokkuuttaan ja pienentää energialaskujaan. Säästöjä olisi mahdollista saavuttaa yksinkertaisillakin toimenpiteillä, kuten lämpöverkoston säädöllä tai kiertovesipumpun uusimisella.

Taloyhtiöillä ei kuitenkaan yleensä ole riittävää asiantuntemusta oikean korjaustoimenpiteen tunnistamiseen tai tietoa siitä, millaisia energiatehokkuusratkaisuja markkinoilla on tarjolla ja miten ne sopisivat omaan taloyhtiöön.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on luoda toimintamalleja tiedon lisäämiseksi ja hyödyntämiseksi taloyhtiöissä. Hankkeessa kehitetään tiedon keräämiseen, omistajuuteen ja jakamiseen liittyviä käytäntöjä. Tämä mahdollistaa yrityksillekin uudenlaisen palveluliiketoiminnan kehittämisen taloyhtiöiden suuntaan.

Käytännössä tämä tapahtuu siten, että pilottikohteisiin asennetaan lämpötilaa ja ilmanlaatua mittaavia sensoreita, joilla saadaan tietoa taloyhtiöstä. Sen soveltamismahdollisuuksia kokeillaan energianeuvonnassa ja energiatehokkuusmarkkinoiden avaamisessa.

Osa sensoreista asennetaan taloyhtiön yleisiin tiloihin. Lisäksi niitä asennetaan talojen ala- ja yläkerran kulmahuoneistoihin. Mittaushistoriasta nähdään muun muassa, toimiiko ilmanvaihto kunnolla.

–Sensorit eivät ole kalliita. Yksi tämän projektin tehtävistä on tutkia, mikä on minimimäärä sensoreita riittävän tiedon saamiseksi, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Aleksi Heikkilä Helsingin kaupungilta.
Hankkeen aikana selvitetään myös sensorien tuottaman tiedon vaatimia luvittamis- ja yksityisyydensuojakysymyksiä.

–Uusi tietosuoja-asetus asettaa omat rajoituksensa.  Sensoreilla kerätään kotoa dataa, josta voi päätellä monenlaisia tietoja, joten tietoturvaan on panostettava ja se on hoidettava ammattimaisesti. Ulkopuoliset eivät saa päästä käsiksi sensoreissa kulkevaan tietoon, Heikkilä painottaa.

Tiedon omistajuus on yksi hankkeen kulmakivistä, mikä tarkoittaa sitä, että asukas on mukana päättämässä, mihin hänen huoneistostaan kerätty aineisto päätyy.

Hankkeen lopuksi julkaistaan Digiopas taloyhtiöille sekä luodaan taloyhtiön asioista päättäville suunnattu ilmainen taloyhtiöiden energia-asioihin keskittyvä verkkokurssi.


Ennakoiva ajattelu säästää rahaa


Yksi hankkeen kuudesta pilottikohteesta on myllypurolainen taloyhtiö, jossa on kaksi kahdeksankerroksista, vuonna 1965 valmistunutta kerrostaloa. Taloissa on yhteensä 128 huoneistoa kuudessa rapussa. Huoneistopinta-ala on 7654 neliömetriä.

Molemmissa taloissa on kerhohuone, sauna ja pesutilat, pyykinpesutilat sekä huoneistokohtaiset varastot kellarissa.

–Muutama vuosi sitten taloihin teetettiin linjasaneeraus ja vedettiin sähkönousut huoneistoihin. Taloyhtiömme rakennukset ovat yli 50-vuotiaita, joten muitakin remontteja on suunnitteilla. Siksi energiatehokkuusasiat ovat meille ajankohtaisia ja lähdimme innolla mukaan tähän hankkeeseen, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sakari Kuvaja kertoo.

Hän oli aloittanut jo ennen hankkeeseen lähtöä keskustelut aiheesta taloyhtiön isännöitsijänä viime vuonna aloittaneen Jarmo Aukion kanssa. Aukio huomioikin tekemässään pitkän tähtäimen suunnittelussa (PTS) erityisesti elinkaariajattelun ja energiatehokkuuden.

– Ennakoiva ajattelu säästää rahaa ja optimoi remonttiaikataulut. Asukkaillekin on huomattavasti mukavampaa, kun useampi remontti tehdään kerralla, Aukio korostaa.

PTS:ssä on haettu eri kokoisia energiansäästötoimenpiteitä.

–Makrotasolla suunnitteilla on maalämpöön ja aurinkoenergiaan siirtyminen sekä lämmöntalteenotto. Mikrotasolla pyritään löytämään tiloihin oikeat lämpötilat, tasapainottamaan lämpö sekä optimoimaan ilmanvaihto, Kuvaja kertoo.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt on EU-rahoitteinen hanke, joka ei tue varsinaisia energiansäästöön suunnattuja toimenpiteitä, mutta se toimittaa pilottikohteisiin sensorit ja tarjoaa monenlaista tukea, kuten energiakatselmuksen, mittaustulosten analyysin sekä mahdollisuuden käyttää päätöksenteon tukena HSY:n energia-asiantuntijan palveluita.
Pilottitaloyhtiöiden edustajat pääsevät osallistumaan myös kaksi kertaa vuodessa järjestettävään energiaeksperttikoulutukseen.

–Yksi hankkeen parhaista puolista onkin verkostoituminen muiden mukana olevien taloyhtiöiden puheenjohtajien kanssa. Tapaamisissa saadaan hyvät ideat kiertoon, Kuvaja mainitsee.

  

Rakennusvaipan kunnosta ohjausjärjestelmiin

Energiakulut ovat taloyhtiön kulujen suurimpia menoeriä. Siksi energiatehokkuuden parantaminen kannattaa aina.

– Ensimmäiseksi on korjattava havaitut laiteviat ja rakenteelliset vauriot. Tällaisia ovat esimerkiksi rakenteelliset viat, kuten esimerkiksi rakennusvaipan kylmäsillat tai elatiivit kohdat ja talotekniikan viat, kuten esimerkiksi hämäräkytkimen, ilmanvaihtopuhaltimen tai valaisimen rikkoutuminen, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikkö Alexandre Zaitsev.

–Tällaisten vikojen korjaaminen parantaa energiatehokkuuden lisäksi sisäilman laatua ja estää talojen rappeutumista.

Suositeltava on verrata aika ajoin oman taloyhtiön ominaiskulutusta, eli kilowattituntia per neliömetri, muuhun vastaavaan kiinteistökantaan kyseisellä ilmastollisella vyöhykkeellä. Lisätietoa energiankäytöstä saa esimerkiksi Motivalta, isännöitsijältä tai energialaitokselta. Jos se energiankulutus ei poikkea siitä edukseen, on hyvä tutkia millaista palvelua markkinoilla olisi saatavissa energialaskun pienentämiseen.

Energiansäästöä saa aikaan kartoittamalla tarpeet, suunnittelemalla säästötoimenpiteitä ja investoimalla parannuksiin. Zaitsevin mukaan kartoitus voidaan aloittaa, vaikka tarkastamalla ovatko ulko-ovet ja ikkunat tarpeeksi tiiviit, ovatko sisälämpötilat sopiva ja lämmitysverkosto säädetty, otetaanko poistoilmasta lämpö talteen.

Valaisinten kunto ja ohjaustavat on syytä tarkastaa. Valaistuksessa on saatavissa säästöjä esimerkiksi vaihtamalla vanhat valaisimet tai valonlähteet leditekniikkaan sekä asentamalla yleisiin tiloihin läsnäolotunnistimia.

Talotekniikan kehittymisen myötä markkinoilla on älykkäitä kiinteistöautomaatiojärjestelmiä, esimerkiksi KNX, joilla voidaan säätää ja ohjata automaattisesti esimerkiksi lämmitystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta tarpeen mukaisesti, jolloin säästetään energiaa.

Yksi helppo säästökohde on pudottaa yleisten tilojen lämpötilaa. Porraskäytävissä, pyykinpesutiloissa ja pyöräkellareissa ei viivytä kauan, joten niissä pärjää viileämmässä kuin kotona. Myllypurossa todettiin, ettei kukaan edes huomaa, jos lämpötilaa laskee noissa asteen verran, mutta siten saadaan säästettyä melkoisesti energiaa vuositasolla.

Tämän lisäksi siellä on tutkittu kylmäkellarin käyttöastetta ja mietitty tilan tarkoituksenmukaista lämpötilaa.

– Vain muutama prosentti kylmäkellarin huoneistokohtaisista varastoista on asianmukaisessa käytössä. Muissa säilytetään tavaroita, joille sopisi korkeampi lämpötila, jolloin tilaa ei tarvitsisi jäähdyttää turhaan. Tasaisen viileä lämpötila palvelee vain muutamaa asukasta, mutta lasku tulee silti kaikille, Aukio toteaa.

Myllypurossa jatketaan ratkaisuvaihtoehtojen punnitsemista kylmäkellarin energiankulutuksen ja käyttötarpeen optimoimiseksi.


Taloyhtiö voi olla myös energiantuottaja

Taloyhtiöissä on hyvä käydä myös keskusteluja, olisiko tarpeen asentaa katoille aurinkopaneeleja ja käyttää taloyhtiöissä itse tuotettua päästötöntä aurinkosähköä.  Siitä olisi saatavissa säästön lisäksi lisäarvoa kiinteistölle.

– Toistaiseksi muun muassa verotuksellisista syistä on ollut järkevintä mitoittaa taloyhtiöiden aurinkosähkön tuotto sellaiseksi, että itse tuotettua aurinkosähköä käytetään vain yleisissä tiloissa, Zaitsev huomauttaa.
Aurinkosähköjärjestelmää harkittaessa kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä asiantuntijaan. Järjestelmää hankittaessa ei kannata hakea halvinta mahdollista ratkaisua vaan laatutekijät olisi syytä olla mukana päätöksenteossa sillä investointi on pitkäaikainen. Siksi asiantuntijan rooli on keskeinen.

– Järjestelmän toimittajalta tai urakoitsijalta voi kysyä referenssejä ja soittaa vaikka parille aikaisemmalle asiakkaalle ja kysellä, miten työt ovat sujuneet ja onko lopputulos hyvä. On hyvä muistaa, että nuorilla tekijöillä on paljon osaamista ja motivaatiota, vaikkei referenssejä ole vielä runsaasti. Ennen lopullista hankintapäätöstä ja sopimuksen allekirjoittamista kannattaa käydä neuvotteluja muutaman tarjoajan kanssa, Zaitsev vinkkaa.

Aukio on huomannut isännöitsijäuransa aikana, että taloyhtiöiden hallituksissa keskustellaan kyllä energiansäästötoimiin liittyvistä vaihtoehdoista, mutta liian usein pelätään tehdä konkreettisia päätöksiä. Viivyttelystä voi olla seurauksena ennaltaehkäisevien toimien sijaan korjauskuluja, joten kokonaiskustannukset voivat nousta huomattavasti alkuperäistä korkeammiksi.

– Päätöksiä pystyy aina korjaamaan, jos näyttää siltä, että tehty päätös oli väärä. Pahinta on, jos ei uskalleta tehdä mitään, Aukio sanoo.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen päätoteuttaja on Helsingin kaupunki, ja mukana ovat myös Forum Virium Helsinki, Green Building Council Finland, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY sekä Vantaan kaupunki. Hanke polkaistiin käyntiin viime vuoden syyskuussa ja se päättyy ensi vuoden lopussa. Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes miljoona euroa.