Sähköpyörällä voi polkaista vaikka safarille

4.3.2020

Sähköpyöräilyyn pääsee tutustumaan myös vuokrapyörillä. Monet yritykset ovat alkaneet järjestämään myös ohjattuja sähköpyöräsafareja maastossa.

Tutustuimme sähköpyöräilyn saloihin pyöräliike Velo & Oxygenin ja E-MTB:n pyöräilysafarilla. Matkan alussa lähdettiin kevyemmin liikkeelle, jotta osallistujat pääsisivät tutustumaan pyöriin rauhassa. Sitten kun ajoneuvo ja maastopyöräily alkoi olla tutumpaa, ohjasivat järjestäjät hieman hankalampaan maastoon.

Matkalla pääsi kokeilemaan taitojaan kivisissä mäissä, muutaman kymmenen senttimetrin äkkipudotuksissa ja ojan läpi ajamisessa. Lähes koko matka oli metsäpolkua, jossa oli paljon korkeuseroja.

– Sähköavusteinen maastopyörä on helppo tapa aloittelijalle kokeilla maastopyöräilyä, sillä sähkömoottori antaa pienen lisätyönnön jyrkissä paikoissa, E-MTB Safarin Tommi Reinikainen kertoo.

Safarilla ajettiin ruotsalaisen Crescentin sähköavusteisilla Elgar-maastopyörillä, joissa on Shimanon E8000-moottorit. Alumiinirunkoiset pyörät ovat täysijoustoisia ja varustettu hydraulisilla levyjarruilla. Koko pyörä akkuineen painaa noin 20 kiloa, mikä on tyypillinen kevyemmän sähköpyörän paino.

Tehoa tarjoaa Shimanon litiumioniakku, jonka kapasiteetti on 504 Wh. Koska sähköavusteinen pyörä ei aja itsekseen, vaan pelkästään auttaa polkemista, akun teho riittää pitkiksikin matkoiksi.

Safarin toisen vetäjän, E-MTB Safarin Jouni Aurun mukaan tasaisella maalla yhdellä latauksella pääsee noin 70 kilometriä ja vaikeassa maastossa noin 40–50 km.

– Talvella maastossa saattaa päästä pidemmällekin, sillä lumi tasoittaa kuoppia, Auru kertoo.

Pyörän sähkömoottorilla oli kolme asetusta; akkua säästävä eco, tavalliseen pyöräilyyn soveltuva trail ja hankalaan maastoon tai jyrkkään mäkeen soveltuva boost.

Ohjaajat kehottivat käyttämään safarin aikana trail-asetusta, jotta reissulta saisi eniten irti. Silloin pyörä avustaa, mutta ihminen joutuu myös itse polkemaan.

 
Kaksi erilaista tunnistinta

Moottorin sähköavustusta ohjaa joko liiketunnistin tai momentintunnistin. Näiden eron huomaa siten, että momentintunnistimella varustettu pyörä tuntuu siltä kuin itse saisi todella paljon voimaa jalkoihin; tällöin pyörä kulkee kevyesti, mutta ajotuntuma on kuin tavallisella pyörällä.

Liiketunnistimella varustettu sähköpyörä taas on se edullisempi vaihtoehtoehto. Liiketunnistin havaitsee pelkästään sen, että poljin lähtee liikkeelle, ja alkaa sitten avustaa valitulla tehotasolla.

Tämä aiheuttaa sen, että pyörä lähtee helposti ryntäilemään eikä vauhdista ole yhtä paljon kontrollia. Lisäksi liiketunnistimella varustetussa pyörässä liiketunnistin on koko ajan päällä kuluttamassa akkua, mikä lyhentää käyttösädettä.

Akun latausaika on 3–4 tuntia. Lataaminen ei ole sen kummallisempaa kuin puhelimen lataaminen eli sitä voi ladata aina kun itsestään siltä tuntuu. Akut on suunniteltu kestäväksi. Shimano esimerkiksi takaa, että akku säilyttää 60 prosenttia alkuperäisestä kapasiteetistaan vielä 1 000 lataussyklin jälkeenkin. Yksi lataussykli on tyhjästä täyteen lataaminen, eli jokainen lataus ei välttämättä ole lataussykli.

 
Sähköpyörät ja sähköavusteiset pyörät

Sähköpyörät jaetaan sähköavusteisiin polkupyöriin ja sähköpyöriin. Sähköpyöriä ei tarvitse itse polkea, vaan niissä on ikään kuin ”kaasu”, kun taas sähköavusteiset pyörät vaativat aina myös polkemista.

Alle 250 W sähköpyörät nähdään lain mukaan tavallisina pyörinä. Jos moottorin teho on 250–1 000 W se lasketaan moottorilla varustetuksi polkupyöräksi. Tämä ei vielä edellytä ajokorttia, mutta pyörä vaatii liikennevakuutuksen. Suomessa laki määrittää sähköpyörän moottoriavusteiseksi huippunopeudeksi 25 km/h. Tätä kovempaakin saa polkea, mutta ilman moottorin avustusta.

Sähköpyörien suosio on ollut suuressa kasvussa viime vuosina Suomessa. Vuonna 2017 Suomessa myytiin 4 000 sähköpyörää, mikä oli 13 prosenttia kaikista myydyistä pyöristä. Vuonna 2018 myynnin määrä oli kasvanut 9 300:aan sähköpyörään, mikä oli jos 26 prosenttia sinä vuonna myydyistä pyöristä.
   


Sähköpyörät valittiin Vuoden pyöriksi