Sähköauton lataamisessa kotipistorasiasta piilee riski

5.2.2020

Sähköautojen lataukseen on useita eri tapoja. Tärkeintä on varmistua siitä, että käytetty lataustapa on autolle sopiva ja että käytettävät laitteet ovat turvallisia, sillä muuten paloturvallisuusriski voi olla merkittävä.

Suomessa viime vuonna rekisteröidyistä autoista 5,2 prosenttia oli ladattavia hybridejä ja 1,7 prosenttia täyssähköautoja. Määrä on vielä pieni, mutta kasvaa nopeasti. Samalla latauspisteitä tarvitaan jatkuvasti lisää.

Ladattavia hybridejä myös ladataan ahkerasti. Autoalan tiedotuskeskuksen tammikuussa 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan ladattavien hybridien sähköllä ajon osuus on keskimäärin 53 prosenttia, vaikka ladattavien hybridien toimintamatka sähköllä oli vastaajien arvion mukaan talviolosuhteissa keskimäärin vain 30 kilometriä ja muina vuodenaikoina 39 kilometriä.

Tutkimuksen mukaan autot ladataan pääasiassa kotiparkkipaikoilla. Lähes 85 prosenttia ladattavien hybridien haltijoista lataa autoaan kotona vähintään kolmesti viikossa. Täyssähköautoja ladataan harvemmin kuin ladattavia hybridejä, sillä täyssähköautojen akkujen toimintamatka riittää useimmiten monen päivän ajomatkoihin. Lähes kolmannes ladattavien hybridien haltijoista ja noin viidennes täyssähköauton haltijoista lataa autoaan päivittäin tai lähes päivittäin myös työpaikalla, mutta julkisia latauspisteitä käytetään selvästi harvemmin.

Kotilatausmahdollisuus on olennainen kriteeri ladattavat ajoneuvon hankkimiselle. Noin 90 prosenttia ladattavan auton hankkineista arvioi kotilatausmahdollisuuden auton käyttövoiman tärkeimmäksi valintakriteeriksi yhdessä auton vähäpäästöisyyden kanssa. Kaksi kolmasosaa ladattavien autojen haltijoista asuu omakotitalossa.

Tavallisessa pistorasiassa piilee palovaara

Tällä hetkellä monet suomalaiset sähköautoilijat – ja varsinkin ladattavien hybridien kuljettajat – lataavat autonsa tavallisista kotien ulkopistorasioista tai lämmitystolpista, mutta Sähköinfo oy:n sähköautojen latausratkaisuihin erikoistuneen teknisen asiantuntijan Matti Orrbergin mukaan tämä ei ole suositeltavaa.

Sähköauton latauksen sulattama pistorasia. Kuva Lillemor Eriksson/Fortum Sweden.

– Tavalliset sukopistorasiat on kokemusperäisesti todettu kestävän vain kahdeksan ampeerin eli 1 840 watin jatkuva kuormitus. Jos pistorasian takana on 16 ampeerin sulake, voi pistorasia jopa syttyä palamaan, mikäli sähköauto jätetään latautumaan täydellä teholla koko yöksi, Orrberg sanoo.

Tämän takia monet, mutta eivät kaikki, sähköautot rajoittavat tavallisesta pistorasiasta otettavan virran kahdeksaan ampeeriin. Orrbergin mukaan sähköalan ammattilainen kannattaa pyytää tästä syystä tarkastamaan kiinteistön sähköjärjestelmän kunto ennen kuin pistorasia tai lämmitystolppa otetaan sähköajoneuvon pidempiaikaiseen latauskäyttöön.

Olemassa olevista asennuksista tulisi tarkistaa, että pistorasia on suojattu 30 mA vikavirtasuojakytkimellä. Lisäksi pitää tarkastaa, ettei syöttökaapeli kulje määräysten vastaisesti rakennuksen lämpöeristyksen sisällä.

Sähköautojen latauksen riskit eivät rajoitu pelkästään itse pistorasian kestävyyteen, vaan myös rakennuksen sisällä kulkeva kaapelointi saattaa lämmetä vaarallisesti pidempiaikaisen kuormituksen aikana. Sähköalan ammattilainen pystyy arvioimaan kaapeloinnin riittävyyden kaapelin poikkipinta-alan ja kaapeleiden kuormitettavuuskertoimien perusteella.

Latauspiste on turvallisin valinta

Sähköautojen lataamiseen paras vaihtoehto on luonnollisesti hankkia tätä varten suunniteltu latauspiste. Lähes kaikki Suomessa myytävät sähköautot ja ladattavat hybridit voi ladata julkisissa peruslatauspisteissä käytettävillä Type 2 -pistokkeilla. Ne mahdollistavat sähköauton peruslatauksen sekä yksivaiheisesti että kolmivaihevirralla 3,6–22 kilowatin latausteholla.

Myös suurin osa kotilatausasemista on varustettu Type 2 -pistokkeella. 16 ampeerin eli 3 680 watin tehoisen latauspisteen saa helposti lähes mihin tahansa kiinteistöön, mutta tätä tehokkaamman ja nopeamman latauspisteen hankintamahdollisuudet riippuvat sekä olemassa olevasta kaapeloinnista, sähkökeskuksesta että kiinteistön sähköliittymän mitoituksesta.

Sähköalan ammattilaisia työkseen kouluttavan Matti Orrbergin mukaan suomalaiset sähköurakoitsijat ovat perehtyneet viime vuosina aktiivisesti sähköajoneuvojen latausratkaisujen toteutukseen, ja monet sähkömiehet osaavat kertoa helposti ja nopeasti, mitä vaihtoehtoja kiinteistöön on tarjolla eri hintaluokissa.

Latausasemissa on runsaasti vaihtoehtoja

Sähköautojen latausratkaisuja Ulvilassa valmistavan Satmatic oy:n toimitusjohtaja Jan Osan mukaan markkinoille on tullut viime vuosina runsaasti sekä kiinteistön seinään että lämmitystolpan tilalle asennettavia latauspisteitä, ja samalla näiden hinnat ovat tulleet reilusti alaspäin.

Sijoituspaikan lisäksi sopivat latauspisteen valintaan vaikuttaa esimerkiksi käytettävissä olevan virran määrä, halutaanko latauspisteen viereen myös erillinen auton lämmityspistoke, ja se, kuinka paljon älykkyyttä ja automaatiota latausasemaan halutaan mukaan. Esimerkiksi taloyhtiöihin voi hankkia etähallittavia latauspisteitä, joista sähkölasku on helppo eritellä lataajan maksettavaksi.

Tavallisten sukopistorasioiden rinnalle markkinoille on tullut myös rakenteellisesti vahvistettu, ulkoisesti tavallista pistorasiaa muistuttava "supersuko-" eli high load -pistorasia, joka kestää jatkuvan 16 ampeerin kuormituksen.

Osa vanhemmista sähköautoista tarvitsee latauspistokkeen rinnalle myös perinteisen lämmityspistokkeen ja erillisen sisätilanlämmittimen, sillä kaikki autot eivät käytä auton omaa lämmityslaitetta auton ollessa latauksessa. Yhteistä kaikille sähköautoille on, että ne kannattaa lämmittää talvisin ennen ajoon lähtöä, jolloin arvokkaita ajokilometrejä ei hukkaannu auton sisätilojen lämmittämiseen runsaasti virtaa vievillä vastuksilla.

Oma auto pitää tuntea

Jotta lataus olisi turvallista, on lataajan tunnettava oma autonsa. Autoissa ja niiden latausmahdollisuuksissa on paljon valmistajakohtaisia eroja. Auton käyttöohjeista selviää esimerkiksi, minkälaisia lataustoiminnallisuuksia autossa on ja kuinka mahdollisissa vikatilanteissa tulisi toimia.

Suurin osa tällä hetkellä myynnissä olevista autoista on varustettu vain 1-vaihelaturilla, joka mahdollistaa 7,4 kW lataustehon (1 x 32 A) kiinteistön sähköverkosta, mutta suurimpaan tyypin 2 peruslataustavan sallimaan 22 kW:n lataustehoon päästään vain 3 x 32 A kolmivaihevirralla.

Matti Orrberg suosittelee, että kiinteistöön hankitaan 3-vaihelaturi, mikäli tämä on teknisesti mahdollista.

– Yksi- ja kolmivaihelatauspisteiden hintaero on kaventunut huomattavasti. Kolmivaihelataus mahdollistaa optimaalisen latauksen myös tulevaisuudessa, vaikka nykyistä auto ei olisi mahdollista ladata kuin yksivaihevirralla, Orrberg kertoo.

   

   

Suomi liittyi eurooppalaiseen suurteholatausasemien Ionity-verkostoon