Katajamäen perheelle asumismukavuus oli rakentamisen lähtökohta

10.3.2009

Janne ja Milla Katajamäen talo valmistuu asumiskuntoon maalis-huhtikuun vaihteessa. Hanke on kestänyt puolitoista vuotta suunnittelusta muuttoon. ”Ainakin vuoden lisäisin suunnittelua varten”, Janne Katajamäki kertoo kokemusta viisaampana.

Janne, Milla ja Sara KatajamäkiJanne ja Milla Katajamäen tontinhankinnassa arpa osui kerralla kohdalleen suunnaltaan ja sijainniltaan. Pohjois-Espooseen valmistuva 212-neliöinen talo seisoo jyhkeänä kuin mikä tahansa keskeneräinen omakotitalo 1600-neliöisellä tontilla. Mutta keskustelussa paljastuu, että arkkitehdin suunnittelemassa talossa alakerran on toimittanut kivitalotoimittaja ja yläkerran puutalotoimittaja, jotka ovat eri yrityksiä. Miten osat on sovitettu yhteen?

”Ei asia ollutkaan yksinkertainen. Arkkitehdin suunnittelema talo ei ollut helpoimmin toteutettava puutalovalmistajille. Monet eivät lähteneet edes tarjoamaan puutalotoimitusta tai olisivat tehneet liikaa muutoksia suunnitelmiin. Valmistaloista emme löytäneet sopivaa”, Janne Katajamäki kertoo ja toteaa onnekseen, että tontilla on työskennellyt koko ajan yksi osaava timpuri.

Perheen voimavarat on lisäksi valjastettu mahdollisimman tarkkaan käyttöön omat vanhemmat mukaan lukien.

”Aikataulutus on ollut suuri työ koko rakentamisen ajan, mutta erityisesti se korostui kellarikerroksen päälle tulevan puutalon kohdalla. Kellarikerroksen piti olla valmiina puutalon toimituspäivänä.”

”Käytimme suunnitteluun ja valmisteluun yhteensä noin puoli vuotta; erityisesti arkkitehdin kanssa talon yksityiskohtien hionta vei aikaa. Olisi pitänyt varata aikaa suunnitteluun ainakin vuosi”, Janne Katajamäki myöntää, vaikka on itse lvi-puolen diplomi-insinööri.

Sähkösuunnittelun teki koulukaveri ja arkkitehtipiirustukset työkaveri. Vastaava mestari löytyy niin ikään työkavereiden joukosta. ”Rakentamisen tärkein elementti on hyvät yhteydet suunnittelusta alkaen. Jos omaa vielä projektinhallintataitoa, siitä on korvaamaton apu hankkeen läpiviennissä.”


Sähköisistä järjestelmistä käyttömukavuutta 

Janne KatajamäkiSähkömies löytyi tutuntutun joukosta, järvenpääläinen VIP-Sähkö Oy. Talossa on perussähköistys, 6-kategorian yleiskaapelointiverkko ja 35 A:n pääsulakkeet. Laitteiden ohjauskeskus on sijoitettu kellarikerrokseen. Lämmitysmuodoksi valittiin vesikiertoinen lattialämmitys, jonka vesi lämmitetään vesi-ilmapumpulla.

Jäähdytys hoidetaan erillisellä ilmalämpöpumpulla. Sähköllä toimivat sauna, ilmanvaihto, valaistussuunnittelijan suunnittelema himmennettävä valaistus ja palohälyttimet. Sähkölämmityspatteri lämmittää varastossa ja lämmityskaapeli yläkerran ulkoeteisessä.

Harkinnassa on vielä lieden automaattinen virrankatkaisu. Langaton yhteys asennetaan hiukan myöhemmin. Ukkossuojaus ei ollut tullut kenenkään mieleen.

”Eräs asia, mikä yllätti, oli vikavirtasuojaus kaikkiin huoneisiin. Ymmärrän kyllä kosteat ja märät tilat, mutta mitä suojauksella tehdään olo- ja makuuhuoneissa”, Janne Katajamäki ihmettelee.

Jukka RäsänenSähköasentaja vastaa syyn olevan turvallisuudessa ja sähkötyömääräyksissä.

”Vikavirtasuojaus on vaikuttanut merkittävästi keskuksen hintaan varsinkin kolmivaiheisessa sähköpistorasiassa. Tietysti vikavirtasuojaus tuo lisäkustannuksia, mutta onhan se pitkäaikainen hankinta”, Jukka Räsänen VIP-Sähköstä kertoo.

”Muutoin tämä talo on sähköistetty paikalla, vain elementtiseinissä olivat sähkösuunnittelijan ohjeiden mukaan rasiat putkituksineen, jotka olemme johdottaneet valmiiksi. Sähköurakkaan kuuluvat työmaasähköistys, perustusmaadoitus, kytkennät, johdot, rasiat, keskukset, ohjaukset, kytkimet, mutta valaisimet ja antennit tulevat muuta kautta.”

Sähköistystarpeet määrittelee kukin rakentaja omien tarpeittensa perusteella. Tällä työmaalla Jukka Räsänen arvioi työhön käytetyn parisen viikkoa, mutta kaikkiaan omakotitalon sähköistykseen yhdeltä asentajalta voi laskea 1–2 kuukautta. Kaikki riippuu kohteen laajuudesta ja sähköisestä varustuksesta sekä tietysti tilojen korkeudesta.

”Mekin pyrimme laittamaan pistorasioita mahdollisimman paljon, koska rakennusvaiheessa ne on helpompi ja halvempi asentaa kuin myöhemmin. Pistorasioitahan on aina liian vähän”, Katajamäki hymähtää, mutta harmittelee samalla niiden suojauskustannuksia.

Lopullinen energiankulutus on tässä vaiheessa vielä kysymysmerkki, koska osa suunnitelluista ratkaisuista on muuttunut matkan varrella, mutta Katajamäki painottaa, että liikaa ei kannata investoida, kokonaisuus ratkaisee. Investoinnit syövät takaisinmaksuaikaa toisiltaan. Seitsemän vuoden kokemuksellaan energianhallinnasta hän kertoo talon täyttävän kokonaisuudeltaan uudet tulevat tiukat määräykset.

”Vesi-ilmalämpöpumpulla hoidetaan koko talon lämmitys lämmityskaudella, ja keväästä syksyyn on tarkoituksena tuottaa myös lämmin käyttövesi. Vain kaikkein kylmimpinä päivinä ilmalämpöpumpulla ei pystytä tuottamaan koko rakennuksen energiantarvetta. Silloin automatiikka käynnistää portaittain sähkövastuksia. Näitä päiviä ei Etelä-Suomessa juuri ole.”

”Tavoitteellinen vuosihyötysuhde on vähintään kahden luokkaa eli yhdellä kilowatilla sähköä pystytään tuottamaan 2 kilowattia lämmitysenergiaa. Kaksi takkaa helpottaa lisäksi kylmän ajan lämmityslaskua.”
 

Valaistus annettiin asiantuntijan suunniteltavaksi 

Valaistussuunnittelija tuli mukaan jo alkuvaiheessa yhdessä arkkitehdin kanssa. Alakertaan tulee ohjauskeskus, josta pystytään säätämään yläkertaa useammasta paikasta.

”Yläkerran ison tilan valaistuksesta 2/3 hoidetaan kiskoilla, jotka tulevat kattoon, ja niihin asennetaan pienet halogeenispotit. Lisäksi tulee jonkin verran paikallista kohdevalaistusta. Järjestelmässä on tärkeätä muunneltavuus, jonka tällainen ratkaisu sallii. Tarpeetkin voivat muuttua vuosien kuluessa”, Janne Katajamäki toteaa.

Perhe on tyytyväinen valaistussuunnittelijan käyttöön. Suunnittelija on määritellyt jokaisen valopisteen, position, erikseen, mikä merkitsee hankintojen helpottumista.

”Ulkovalaistuksessa emme olisi itse ehkä tajunneetkaan, että valot kannattaa laittaa mahdollisimman alas. Suunnittelijan näkemyksen mukaan korkeassa talossa valoja haettiin kulun alapuolelta ja hiukan seinää valaisten”, Janne Katajamäki selvittää ja kertoo, että ulkovalaistuksessa käytetään ledejä. Usein valaisimet asennetaan pään korkeudelle, jolloin ne häikäisevät silmiä.
 

Rakentaminen vaikuttaa perhe-elämään 

Milla Katajamäki kuvaa rakentamisen aikana olleensa välillä ”yksinhuoltaja”, kun mies on ollut auttamassa timpurin töissä. Vaikka alussa perhe päätti, että yksi päivä viikossa vietetään yhdessä perhe-elämää, ei se ole toteutunut.

”Pitää varautua viettämään yksinäisiä iltoja lasten kanssa. Jotta lapsi ei kokonaan vieraantuisi isästään, Sara on otettu mukaan tontille puuhastelemaan. Samalla on itsekin ehtinyt tehdä jotain pientä”, Milla Katajamäki neuvoo tulevia rakentajia.

”Meidän molempien vanhemmat ovat olleet mukana aktiivisesti ja siitä on ollut meille paljon apua. Työmaallahan ei pyöri mikään, jos ei itse ole mukana koko ajan: tavarat jäävät tilaamatta, jolloin tekijät eivät voi jatkaa omaa työtään.”