Perusteellinen sähköremontti toi talon tähän päivään

1.3.2013

Vanha omakotitalo koki nuorennusleikkauksen täysremontissa. Uusitussa talossa on turvallista ja mukavaa asua, kun muun muassa sähköasennukset vastaavat nykyvaatimuksia.

Kun Laura Tarkkila peri Pohjois-Helsingissä sijaitsevan omakotitalon, hän tiesi sen vaativan mittavaa remonttia. Saneerauksen suuruus yllätti silti hammaslääkärin. Talossa on uusittu sähköt, putkisto, sisä- ja ulkoseinät sekä lämmönvaihto ja ilmastointi.

– Halusin saneerata tästä puhtaan, modernin ja toimivan kodin perheellemme. Tiesimme, että talossa on putkivuoto, joten samalla oli järkevää vaihtaa vesi- ja viemäriputket.

Talo on rakennettu vuonna 1939. Silloiset sähkön tarve ja sähköasennustavat eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia, kuten vikavirtasuojauksia. Rakennuksessa ei myöskään ollut riittävästi kapasiteettia tarvittaville sähkölaitteille ja tietoliikenneyhteyksille. Niinpä Tarkkila päätti, että myös sähköt uusitaan kokonaan.

– Ainakaan ei tarvitse pelätä, mikä seuraavaksi pettää ja milloin, hän perustelee täysremonttiin päätymistä.


Suunnittelulla välttää sudenkuopat

Remontin loppuvaiheessa Laura Tarkkilaa jo hymyilytti uuden sähköpääkeskuksen vieressä.Tarkkilan tuttavapiiristä löytyi vastaava suunnittelija, mikä helpotti projektin käynnistämistä. Suunnittelijan kautta löytyivät myös muut tekijät. Sähköurakoitsijaksi valittiin vastaavan mestarin suosituksesta Henrik Paananen Wiresys Oy:stä, joka teki myös sähkösuunnitelman.

 Suunnittelu alkoi noin vuosi ennen remontin valmistumista tapaamisella, jossa asiakas kertoi remonttitarpeestaan ja -toiveistaan.

– Tässä urakassa ei ollut mitään poikkeavaa kokoa lukuun ottamatta: harvoin remonteissa uusitaan ihan kaikki. Vain perustukset ja osittain ulkokuoret jäivät ennalleen, Paananen kertoo.

– Tässä myös edetään hieman takaperin, kun ensin puretaan kaikki ja sitten vasta aletaan rakentaa yksi osa kerrallaan. Toisaalta remontti on helpompaa juuri siksi, että niin paljon on purettu: kaikki kaapelit ja johdot saadaan siististi piiloon.

Sekä Tarkkilan että Paanasen mielestä suunnittelulla on oleellinen merkitys lopputulokseen, ja siksi siihen kannattaa panostaa. Se ei ole pelkkä kuluerä, vaan sen avulla voidaan säästää suuriakin summia.

– Tarkalla suunnittelulla pystytään välttämään pahimmat sudenkuopat – esimerkiksi mitä kautta kaapeloidaan missäkin – jottei edessä ole purkutöitä, korjauksia ja viivästyksiä.


Siisti yleisilme uppoasennuksin

Kun talossa avattiin putkien uusimista varten lattiat ja seinät, oli luontevaa tehdä samalla kaapeloinnit ja sähköasennustyöt.

– Aiemmin täällä oli pintajohdotukset, nyt saatiin yleisilme siistimmäksi uppoasennuksin. Olohuoneeseen ja kaikkiin makuuhuoneisiin on vedetty tietokonekaapeli. Näin kotitoimistoon saadaan varmempi tietoliikenneyhteys kuin wlanilla. Työhuoneeseen asennettiin tietoliikennekaapelille pistorasioita eri puolille huonetta. Lisäksi täällä on nyt varaukset kaapeli-TV:lle, jos sellainen tarvitaan tulevaisuudessa, Paananen listaa tehtyjä töitä.

Vanhojen kaapelien lisäksi talossa uusittiin sähköpääkeskus ja sähkömittari.

– On sähkölaitosten toive ja asukkaallekin kätevämpää, ettei mittaria lukeakseen tarvitse päästä taloon sisälle. Niinpä vaihdoin vanhan sisällä sijainneen sähkömittarin uuteen, etäluettavaan mittariin, joka on sijoitettu rakennuksen ulkoseinään, Paananen kertoo.


Ledejä ja tunnistinvalaisimia

Koska talo oli Tarkkilalle entuudestaan hyvin tuttu, hän tiesi, mistä asioista hän siellä pitää ja mitkä eivät toimi riittävän hyvin. Esimerkiksi valaistusta hän halusi lisättävän, samoin pistorasioiden määrää. Nämä toiveet toteutettiin.

Valaistus on toteutettu kattoon upotetuin ledein, joista saadaan huomaamatonta, mutta hyvälaatuista valoa vähällä energiankulutuksella. Saunaan asennettiin laudekuitusarja tuomaan pistemäistä tunnelmavaloa.

Kellarikerroksen tunnistinvalaisimet kytkeytyvät päälle liikkeestä ja sammuvat automaattisesti pois lähtiessä. Näin varmistetaan, etteivät valot jää vahingossa päälle ja kuluta turhaa energiaa tilassa, jossa käydään harvoin.


Lisäturvaa ja mukavuuttaKeittiöön asennettiin lattialämmityskaapelit, samoin kuin muihin märkätiloihin.

Kaikkiin märkätiloihin keittiöstä pesuhuoneeseen on asennettu sähköinen lattialämmitys laattalattioiden alle.

– Se on sekä mukava kylmillä ilmoilla että turvallisuutta edistävä, koska tila pysyy kuivana eikä kosteusvaurioita pääse syntymään niin herkästi, Paananen perustelee.

Pihakaivon kannen ympärille Paananen asensi sulanapitokaapelin, joka estää kannen kiinni jäätymisen talvella. Mahdollisesti myöhemmin rakennettavaa autotallia ja autopistoketta varten on nyt myös sähkövaraukset valmiina.

Varsinaista taloautomatiikkaa rakennuksessa ei ole, lukuun ottamatta lämmönvaihtimen omaa automatiikkaa.

– Lisäksi asensin sähköjärjestelmään kotona-poissa-kytkimen, josta saa yhdellä napsautuksella kytkettyä valitut pistorasiat päälle ja pois. Näin vältetään muun muassa valojen jääminen päälle, kun kukaan ei ole kotona. Eikä ole tarvetta palata takaisin tarkistaakseen, jäikö kahvinkeitin tai silitysrauta päälle, Paananen tarkentaa.


Remontti maksoi uuden talon verran

Laura Tarkkilan kokemukset remontista ovat kaksijakoiset. Kokonaiskustannukset ylittivät reilusti alkuperäisen arvion, joka jopa yli kaksinkertaistui.

– Remontin tilaajalta vaaditaan rahan lisäksi huomattavan paljon aktiivisuutta, kulujen seurantaa ja päätöksiä. Budjetin ja aikataulun pitämättömyydestä aiheutuu stressiä. Yöunet tämä projekti on välillä vienyt, Tarkkila myöntää.

Ilon aiheita on tuonut sähkö- ja putkiremontin onnistuminen suunnitelmien mukaan.

– Niiden osalta kaikki on toiminut lähes sovitusti. Sähkö- ja putkiremontti ovat pysyneet kutakuinkin budjetissa. Työt on tehty laadukkaasti ja kommunikointi toiminut pääosin hyvin, Tarkkila toteaa.

Paananen toteaa materiaalikustannusten laskemisen olevan helppoa, mutta työn määrää on hankala arvioida näin isossa urakassa.

– Kuluarvio on pitänyt hyvin, koska olemme pysyneet perussuunnitelmassa, eikä matkan varrella ole muutoksia juuri tullut. Suurin haaste on ollut ajoitus. Työmaalla on eri vaiheessa työskenteleviä monen alan ja yrityksen ihmisiä, eikä kukaan halua luonnollisestikaan odotella turhaan pääsyä töiden kimppuun, Paananen sanoo.

Kaiken kaikkiaan perusteellinen remontti maksoi omakotitalon verran. Siitä sähkötöiden osuus suunnitteluineen ja materiaaleineen oli keskihintaisen henkilöauton verran.

– Aikaa ja rahaa tähän on kulunut, mutta toivottavasti lopputulos tyydyttää, kun kaikki on vihdoin valmista. Jos lähtisin hommaan uudestaan, kyselisin enemmän tekijöiltä ennen heidän palkkaamistaan. Homma menee omalla painollaan, jos on hyvät tekijät ja suunnitelmat sekä tarkoin sovitut vastuut, Tarkkila tuumaa.