Rintamamiestalon korjaus - "Sähköpistorasiat eivät heti lopu”

10.3.2010

Suomessa on kymmeniä tuhansia yli 50 vuotta vanhoja rintamamiestaloja, joiden ajanmukaistaminen on käsillä.

Aulis Partanen.

Pelastusalalla työskentelevän Aulis Partasen nelihenkinen perhe asuu 1955 rakennetussa rintamamiestalossa, joka on läpikäynyt parisen vuotta kestäneen täysremontin. ”Oma suunnitteluni alkoi puoli metriä lattiapinnasta ylös- ja alaspäin paikoista, missä sähköä tarvitaan”, Partanen kuvailee talonsa sisäremontin alkumetrejä. Ulkopuolella piha odottaa vielä kunnostusta.

Tyypillisen kolmikerroksisen rintamamiestalon asuinkerroksessa on keittiö, makuuhuone, olohuone ja eteinen, yläkerrassa kaksi huonetta ja aulaeteinen, kellarissa sauna, pesuhuone, takkahuone ja kodinhoitotilat. Kaikki on puettu uuteen asuun viime vuosien aikana. Samanaikaisesti Aulis Partasen perhe asui ahtaasti talon keski- ja yläkerroksessa remontin etenemisen mukaan. Ei ehkä ole ollut helppoa sopeutua epäjärjestykseen ja pölyyn, mutta lopputuloksen nähtyään vaivat kannatti varmasti kestää.

Jatkojohtojen tarve on poistettu pöytään upotettavalla pylväsrasioinnilla.

Partasen lapsuudenkoti oli matkan varrella useasti pintaremontoitu asukkaiden mieltymysten mukaan. Sysäys talon täysremontille tuli vuonna 2002 kuivausrummun aiheuttamasta palosta kellaritiloissa. Kellaritilat uusittiin täydellisesti. Vuoden takainen keittiön astianpesukoneen aiheuttama vesivahinko käynnisti asumiskerrosten remontin.

Partanen oli miettinyt jo aiemmin, että jossain vaiheessa talon keskimmäinen kerros on uusittava. hän päätti, että kaikki laitetaan uusiksi pitkälti omin voimin sähkö- ja putkimiestä lukuun ottamatta.

”Oma suunnitteluni ulottui aluksi puoli metriä lattiapinnan yläpuolelle ja siitä alaspäin, kun mietin sähkö- ja telerasioiden paikkoja ja reittejä. Suunnitelmiani tarkennettiin sitten yhdessä sähkömiehen kanssa myöhemmin. Tietysti turvallisuusalan ammattilaisena kiinnitin turvallisuuteen huomiota ehkä normaalia enemmän – pelastustyössähän näkee paljon vahinkoja”, Partanen kertoo alkuvaiheista.

Taloon oli tuotu kuumana kesänä 2005 lähinnä jäähdytystä varten ilmalämpöpumppu, jota käytettiin öljylämmityksen tukena myös talon lämmityksessä. Vuonna 2007 öljypoltin korvattiin maamaalämmöllä. Kellarikerroksen remontoinnin yhteydessä aiemmin lämmittämättömän kellarin lattioihin oli jo valmiiksi asennettu vesikiertoinen lattialämmitys.

Lattiat auki ja väliseinä pois

Vanhat lyijyvaippaiset sähköjohdot poistettiin ja sähkö- ja turvajärjestelmät uusittiin. Talon vanhoista ikkunoiden alla olevista lämmityspattereista haluttiin eroon ja ne päätettiin korvata miellyttävämmällä, vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Keskikerroksen lattiat avattiin, patterit poistettiin kokonaan, lattia oikaistiin ja lämmitysputket asennettiin paikalleen. Lattiaan saatiin kätkettyä muoviset sähköputket rasiointia varten. Sähkörasioita onkin paljon, jokaisella seinällä vähintään neljä paikkaa ja olohuoneen poistetun väliseinän korvanneen liimapuupalkin molemmin puolin neljä rasiaa.

Myös antenni- ja atk-valmius on joka nurkassa. Nekin kojerasiat voi tarvittaessa hyödyntää pistorasioille. Tarpeettomat kojerasiat suljetaan peitelevyllä ja vain tarvittava määrä kalustetaan käyttöön. Talon sähköistys muuttuu näin helposti kulloisenkin elämäntilanteen tai huonekalujen järjestyksen mukaan tarkoituksenmukaiseksi.

Alaslasketun katon sisään asennettiin yläpuoliset sähköjohdot ja sprinklausjärjestelmän putket.

Palovaroitinjärjestelmään kuuluu 12 paloilmaisinta, joita on kellarikerroksessa, kaikissa asuinhuoneissa ja eteisissä. Palovaroitinjärjestelmä on kytketty sähköverkkoon ja akkuvarmennettu. Jos jokin palovaroitin haistaa savua, silloin palovaroittimet alkavat soida eri puolilla taloa.

Partasen valitsema palovaroitinjärjestelmä kytkee ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti sähkölaitteita pois päältä havaittuaan savua. Jos savu on peräisin sähkölaitteesta, pysähtyy palon kehittyminen todennäköisesti siihen. Markkinoille on tullut toinenkin suomalainen älypalovaroitin, joka saa aikaan sähkövirran pysäyttävän vikavirran. Tietysti kylmälaitteet jätetään savun aikaansaaman sähkökatkon ulkopuolelle.

Alkusammutusvälineinä talosta löytyy yksi nestesammutin, viisi 6 kg:n jauhesammutinta ja joitakin sammutuspeitteitä. Sammuttimien sijoittelun ideana on, että on menossa minne päin vain, matkalta löytyy aina käsisammutin.
 

Keittiön johtoviidakosta päästiin eroon

”Tiedämme, että jatkojohdot ovat vain tilapäiskäyttöä varten. Tilapäistä käyttöä ovat mielestäni vain jouluvalot, porakone ja silitysrauta silloin, jos johto ei ulotu television luokse F1-kisojen katsomista varten”, Aulis Partanen hymähtää viimeksi mainitun kohdalla.

”Keittiön uusimisen yhteydessä poistettiin kaikki jatkojohtoviritelmät. Haaroitusrasioita tai jatkojohtoja käyttävistä ei kukaan liene mitannut, kestääkö sähkömittarista tuleva seinässä oleva linja kasvaneen kuormituksen. Sen takia jokaisen pitäisi ottaa sähkömies käymään paikan päälle tarkistamaan johtojen kuormitus ja tekemään haaroitus kiinteänä pinta-asennuksena”, hän kehottaa.

Joka tapauksessa keittiössäkin vanha sähköistys purettiin ja keittiö muutettiin viihtyisäksi sekä toimivaksi tilaksi uusien kalusteiden ja sähköistysten kera. Perhe pääsee yläkerrasta taas asumaan keskikerroksen uusiin tiloihin siksi aikaa, kun yläkerran makuuhuoneet kunnostetaan ja viimeistelyt saadaan valmiiksi.