Älä kytke sähköjä tiskipöytään

14.3.2014

Itse tehdyt sähköasennukset voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä vielä vuosienkin kuluttua laitteiden vikaantuessa.

Tiskipöydästä saatu sähköisku ei ole mikään urbaanilegenda. Jos hellan maadoituksen asentaa väärin, voi oikosulkuvirta välittyä hengenvaarallisesti viereisiin metalliosiin laitteen rikkoutuessa.

– Hella voi toimia muuten hyvin, mutta hellan runko voi olla jännitteinen. Jos koskee samanaikaisesti hellan runkoa ja maadoitukseen yhdistettyä tiskipöytää, niin sitten ei hyvä heilu. Hellassa on suurempi virta kuin missään muussa kodinkoneessa, eikä näissä ole vikavirtasuojaa yleensä välissä, helsinkiläisen Sähkö-Team Oy:n sähköasentaja Teemu Hakala kertoo.

Keittiöissä tiskipöydät ovat yleensä kiinteä osa rakennuksen maadoitusta, mitä kautta viallisten sähkölaitteiden virta purkautuu vikatilanteissa suojajohtimen kautta turvallisesti maahan ja polttaa sulakkeen, tai laukaisee sulaketta herkemmin toimivan vikavirtasuojakytkimen, mikäli sellainen on asennettu.

Mikäli maadoituspiiri ei ole ehjä, tai johdot on asennettu väärin, voi sähkövirta purkautua maahan laitteeseen koskevan ihmisen kautta, eikä sulake välttämättä katkaise virransyöttöä toivotulla tavalla.

 
Vikavirtasuojilla – ehdottomasti

Sulakkeet suojaavat ihmisiä hyvin sähköiskuilta lähes kaikissa tilanteissa. Joskus on kuitenkin mahdollista, että sähköiskun voi saada ennen kuin sulake ehtii laueta. Tällöin herkemmin toimiva vikavirtasuojakytkin voi pelastaa hengen.

– Vikavirtasuojakytkin on erittäin mukava asia siinä vaiheessa kun käteen sattuu rikkinäinen sähkölaite. Jos virta menee normaalin virtapiirin ulkopuolelle, katkaisee vikavirtasuojakytkin sen huomattavasti aikaisemmin kuin mitä normaali sulake tekee. Yli viidenkymmenen milliampeerin virta on vaarallinen, jos se pääsee menemään ihmisen sydämen läpi, Hakala kertoo.

Vikavirta_tiskipoyta.JPGJos sähkölaitteeseen tulee eristysvika ja maadoitukseen vuotaa yli 30 milliampeerin virta, katkaisee vikavirtasuoja sähkönsyötön välittömästi. Kytkinten toiminnan rajana oleva 30 milliampeerin sähköisku ei ole ihmiselle vaarallinen, kun taas yleisesti käytettävät sulakkeet kestävät laukeamatta 10 ampeerin virran ja voivat päästää läpi jopa 2 300 watin tehon.

Vikavirtasuojakytkimet tulivat pakollisiksi kaikkiin uusiin asennuksiin vuonna 2008, eikä niistä kannata tinkiä vanhoissakaan kohteissa. Hakalan mukaan vikavirtasuojien asentaminen olohuoneeseen ei ole mitenkään välttämätöntä jos perheessä ei ole vaikkapa pieniä lapsia, mutta kylpyhuoneeseen ja keittiöön ne kannattaa ehdottomasti asentaa. Uusissa kohteissa vikavirtasuojakytkimet asennetaan yleensä sähkökeskukseen sulakkeiden viereen, mutta myynnissä on runsaasti myös vikavirtasuojalla varustettuja pistorasioita.

Jos vikavirtasuoja laukeaa, on vika todennäköisesti siihen kytketyssä sähkölaitteessa. Esimerkiksi vanha pesukone saattaa laukaista vikavirtasuojakytkimen, vaikka sulake ei laukeaisikaan. Tämän ansiosta rikkinäiset sähkölaitteet on myös helpompi tunnistaa ja viedä korjattavaksi tai vaihtaa uusiin, ennen kuin vika ehtii aiheuttaa suurempaa vaaraa.
 

Älä luota vanhoihin asennuksiin

Suomessa oletusarvona on, että kaikki sähköasennukset ovat turvallisia ja luotettavia, eikä pistorasiaan koskiessa tarvitse noudattaa erityistä varovaisuutta. Tämän asian varmistamiseksi kaikkien kiinteiden sähköasennusten teko on lain mukaan jätettävä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) rekisteröimien sähköurakoitsijoiden tehtäväksi.

Vikavirta_mittaus.JPGVanhoihin asennuksiin ei kannata silti koskaan sokeasti luottaa. Sähköalan ammattilaiset varmistavat aina asennustöiden aluksi mittaamalla, ettei johtoihin tule virtaa, tai että virta tulee juuri niihin johtoihin, mihin pitääkin.

Mittaustilanteessa pitää ottaa aina huomioon se mahdollisuus, ettei virta välttämättä kuljekaan niissä kaapeleissa, missä sen pitäisi kaiken järjen – tai ainakin johtojen värien – mukaan kulkea. Pahimmassa tapauksessa vanhat johdotukset saattavat olla asunnon edellisen asukkaan itse väärin tekemiä.
 

2000-luvulla jo yli 40 sähkökuolemaa

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tapaturmatilaston mukaan Suomessa kuoli 42 ihmistä sähkötapaturmien välittömänä seurauksena vuosien 2000 ja 2013 välillä. Onnettomuuksista yli neljännes olisi ollut vältettävissä soittamalla sähkömies paikalle. Esimerkiksi syyskuussa 2013 putkimies menehtyi sähköiskuun Rovaniemellä asentaessaan omakotitaloon lämminvesivaraajaa, jonka kytkentä olisi pitänyt jättää sähkömiehen tehtäväksi.

Myös onnettomuudet, joissa henkilöt menehtyivät itse tehdystä valaisimesta, laitteiden rikkinäisistä johdoista tai jatkojohdoista, rikkinäisestä valaisinkytkimestä, hellan kytkentäjohdoista sekä itse väärin asennetuista pistorasioista saatuihin sähköiskuihin olisivat saattaneet olla vältettävissä kutsumalla sähkömies paikalle.