Asukkaalla on velvollisuus huolehtia sähkölaitteistosta

13.3.2013

Moni saattaa olla tietämätön siitä, millaisia velvollisuuksia kiinteistön haltijalla on. asunnon haltijalla, kuten omakotitalon omistajalla, on tietty vastuu sähkölaitteiston kunnosta. Myös taloyhtiön hallituksella on erilaisia vastuita yhtä lailla sähkölaitteistoon kuin koko kiinteistöön liittyen.

Moni saattaa olla tietämätön asunnon haltijaa koskevasta vastuusta huolehtia sähkölaitteiston kunnostaSähköturvallisuuslaki 410 määrittää sähkölaitteistojen suunnittelun ja rakentamisen ohella sen, että laitteistoja on huollettava ja käytettävä niin, ettei niistä aiheudu ihmisille tai omaisuudelle vaaraa.
Sama laki määrää käyttöönotto- ja varmennustarkastukset sekä ilmoitusvelvollisuuden laitteiston haltijan vastuulle, jos sähkölaitteiston rakentaja ne laiminlyö. Toisin kuin tietynlaisille liikekiinteistöille, asuinrakennuksille ei tarvitse tehdä laitteiston määräaikaistarkastuksia.
Jos sähkölaitteisto on aiheuttanut vahinkoa, voi laitteiston haltija joutua korvausvelvoitteeseen. Vakavaan onnettomuuteen johtaneen sähkövahingon tutkii aina sähköturvallisuusviranomainen eli Tukes. Paloviranomainen, poliisi ja jakeluyhtiöt ovat ilmoitusvelvollisia Tukesille tällaisten onnettomuuksien sattuessa.

Valtioneuvoston asetuksen 1466 mukaan laitteiston haltijalla on velvollisuus säilyttää sähkölaitteistoa koskevat asiakirjat niin kauan kuin laitteisto on käytössä.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 516 määrittelee sähkötöiden tekijöille pätevyysvaatimukset, joten asennuksia ei saa tehdä ihan kuka tahansa. Lisäksi asennuksia tekevillä toiminnanharjoittajilla on oltava luvat eli viranomaiselle tehty ilmoitus sähkötöiden aloittamisesta.

Tämä tarkoittaa, että sähköalan ammattilainenkaan ei voi tehdä sähkötöitä ilman ilmoitusta ja yrityksessä nimettyä sähkötöiden johtajaa, lukuun ottamatta kertaluonteisen luvan saaneita, jotka tekevät työn niin sanotulla pätevyystodistuksella. Moni luvaton sähköurakka johtaa siihen, että vastuu siirtyy lopulta rakennetun laitteiston haltijalle ja ollaan pulassa, kun ei ole riittäviä dokumentteja vaikkapa muuttoluvan saamiseksi.

Poikkeuksena ovat kelpoisuustodistuksella itselleen tai lähisukulaiselle sähköasennuksia tekevät henkilöt ja silloinkin pientalon asennuksille on teetettävä valtuutetun laitoksen tai tarkastajan tekemä varmennustarkastus.
 

Kunnossapito tuo turvaa ja toimivuutta

Teollisuudessa ja yritysmaailmassa kunnossapidolla saavutetaan tietty toiminnan varmuus ja keskeytymättömyys. Se tarkoittaa selvää rahaa toiminnanharjoittajalle, kun ei ilmene käyttökatkoksia. Asukkaan kannalta kunnossapito taas tarkoittaa toimivaa ja turvallista kotia.

Kotonakin käyttökatkos on silti käyttökatkos, vaikka se ei välttämättä aiheuta taloudellisia tappioita. Jos sähköt häviävät ja illan tärkeät televisio-ohjelmat jäävät näkemättä, on seurauksena yleensä vain harmia. Välinpitämättömyys sähkölaitteiston kunnosta voi sen sijaan johtaa palo- ja hengenvaaraan, laiterikkoja unohtamatta.

Näihin asioihin vakuutusyhtiötkin ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota. Seurauksena voi olla sanktio kunnossapidon laiminlyönnistä. Sanktio voi olla esimerkiksi sähköpalosta aiheutuneiden vahinkojen korvausvähennys, jos laiminlyönti on selkeästi osoitettavissa.

Toinen tapa on käänteinen eli se, että jos on hoitanut asiansa hyvin, saa vakuutusmaksusta alennusta. Vesiputkien osalta käytäntö on jo usein, että vesivahinkovakuutus voi jäädä saamatta kokonaan, jos putkistolle ei ole vanhassa kiinteistössä tehty mitään.

Vanha laitteisto ei aina vastaa nykyvaateisiin

On hyvä muistaa, että vanha laitteisto on suunniteltu ja rakennettu sen aikaisten tarpeiden mukaan. Jos laitteisto on hyvin vanha, on syytä harkita jonkinlaista päivitystä. Tyypillinen puute on, että pistorasioita on liian vähän. Tämä voi olla riskitekijä, mutta ainakin se on esteettinen haitta, jos jatkojohtoja risteilee joka puolella.

Nykyään ihmisillä on huomattavasti enemmän sähkölaitteita kuin 60-ja 70-luvuilla. Vaikka laitteet usein tänä päivänä kuluttavat energiaa vähemmän kuin silloiset mallit, niin niiden suuri määrä on lisännyt sähköntarvetta. Voi olla, että kerrostalossa ei enää riitäkään sähköä tarpeeksi jokaiselle, vaan taloyhtiön pitää tehdä nousuremontti.

Lisäksi laitteet ovat usein herkkiä erilaisille häiriöille. Näiltä häiriöiltäkin kannattaa suojautua vaikkapa ylijännitesuojilla. Vanhoissa asennuksissa on usein puutteita maadoituksissa tai maadoituksia ei ole. Tämä voi olla tietokoneiden ja taulutelevisioiden kannalta ongelma ja aiheuttaa jopa laitteen rikkoontumisen. Käyttämämme sähkölaitteet ovat nykyisin erilaisia ja vaativampia myös tarvitsemansa sähkön osalta.


Kuka on sähkölaitteiston haltija?

Sähkölaitteiston haltijaa ei ole aivan selkeästi määritelty laissa. omakotitalon omistaja eli itse asukas on yleensä haltija ja vastaa laitteiston kunnosta. Rivi- ja kerrostaloissa asia on asteen monimutkaisempi. taloyhtiön hallitus on tietyllä tapaa haltijan tavoin vastuussa monista asioista.

Osakkaalle jää silti paljon vastattavaa omassa huoneistossaan. Kannattaa perehtyä taloyhtiölakiin sekä yhtiöjärjestykseen. Niissä määrätään yleensä vastuunjako osakkaan ja yhtiön välillä. Hallituksen on vaikea vastata asioista, joita he eivät pääse valvomaan ja tarkastamaan. Osakkaalla on kuitenkin yleensä ilmoitusvelvollisuus niistäkin vioista ja puutteista, jotka kuuluvat yhtiön vastuulle.

Suuremmissa liikekiinteistöissä asiat ovat vieläkin monimutkaisempia, sillä niissä on useita vuokralaisia, manageriyhtiöitä, omistajia ja näiden välillä erilaisia sopimuksia. joskus voi olla vaikea määritellä, kuka mistäkin vastaa ja mihin rajaan asti.

Sähkölaitteistolla tarkoitetaan sähkölaitteista, tarvikkeista ja rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta, johon kuuluvat laitteiden ohella muiden muassa rakennuksen kaikki sähköasennukset, keskukset, kaapelit ja kytkimet.