Helppokin homma voi mennä vaarallisesti vikaan

6.3.2017

Tavallinen ihminen eli sähköasennusalalle kouluttautumaton maallikko saa laillisesti tehdä itse vain hyvin pienimuotoisia sähköasennuksia. Osassa niistäkin on suuri pieleen menemisen riski.

Kun syöttää internetin hakupalveluun sanat ”sähköasennukset itse”, saa runsaasti hakutuloksia siitä, mitä kaikkea voi tehdä ilman ammattipätevyyksiä, jos vain osaa varmasti tehdä ne oikein ja turvallisesti. Hakutuloksista löytyvät listaukset ovat selkeästi ymmärrettävissä, mutta sähköalan ammattilaiset tietävät kuitenkin hyvin, mitä kaikkea voi kaikkein yksinkertaisimmissakin töissä mennä vikaan – ja mitkä ovat riskit.

Sähköturvallisuutta koskevien säännösten mukaan ”perehtynyt tai opastettu henkilö” saa tehdä ”vähäistä vaaraa” aiheuttavien pistotulppien ja liitosjohtojen asennus- ja korjaustöitä. Kuinkahan moni suomalainen mies tai nainen tuntee itsensä riittävän perehtyneeksi esimerkiksi jatkojohdon korjaamiseen?

Vastausta arvuutellessa voi pohtia niitä lukuisia riskejä, joita tehtävään liittyy. Yksinään jo kytkentäjärjestyksen virheet muodostavat merkittävän riskitekijän. Yksivaiheista pistotulppaa vaihdettaessa kolme johdinta kytketään kolmeen liittimeen. Tämän työn maallikko saa lain mukaan tehdä, vaikka loppujen lopuksi tilanne ei ole yksinkertainen.

Mahdollisia eri kytkentöjä on yhteensä kuusi, oikeita kytkentöjä vain yksi ja vaarattomia, mutta mahdollisia häiriöitä aiheuttavia kytkentöjäkin yksi. Sen sijaan hengenvaarallisia kytkentöjä, joilta ei voi suojautua ilman toimivaa vikavirtasuojaa ja joissa laitteisto näyttää toimivan täysin oikein, on myös yksi. Kohteen sähköistä sekä suojalaitteiden toimintavarmuudesta riippuen hengenvaarallisia tai toimimattomia kytkentöjä on kolme.

Pelkästään siis kytkentäjärjestyksen osalta oikeiden toteutuksien ja väärien, jopa hengenvaarallisten toteutuksien suhde on 1:5. Karkeasti voi todeta, että joka viides sähkötyö voi onnistua veikkaamalla. Aika huono suhdeluku.

Vaara vaanii suojalaitteista huolimatta

Tee-se-itse -aktiivit saattavat tässä kohdin muistuttaa, että onhan meillä suojalaitteet eli esimerkiksi sulakkeet, johdonsuojakatkaisijat ja vikavirtasuojat, jotka suojaavat näiden vaaroilta. Onhan, toimiihan ja havaitseehan…

Yksinkertaisissakin asennuksissa kytkentävirhe voi aiheuttaa tilanteen, jossa mikään oikein toimiva suojalaite ei havaitse hengenvaarallista tilannetta. Etenkään ennen vuotta 1994 rakennettujen sähköasennusten johdotus ja suojalaitteet eivät mahdollista tehokasta vikasuojausta kaikissa tilanteissa.

Vaara on siis olemassa, vaikka kaikki näyttäisi toimivan oikein. Karuja esimerkkejä vaarallisista virityksistä on paljon. Naureskellaanko kahdenkymmenen onnekkaan vuoden jälkeen, että eipäs päässytkään eräs koko tämän ajan väärin kytkettynä ollut pistorasia vielä tappamaan ketään?
Sähköurakoitsijat ja heidän asentajansa kertovat kohtaavansa sähköturvallisuuspuutteita päivittäin. Sähkötöiden teettäminen ammattilaisella ja epäilyttävien asennusten tarkastuttaminen on pieni hinta henkivakuutuksesta.

Eräs kokenut sähköasentaja summaa asian näin: ”satasen säästöllä tehtiin korvaamaton vahinko”.