Rajuun myrskyyn varautuminen säästää pitkän pennin vahingon sattuessa

15.3.2011

Toivo Lötjösen mökin päälle kaatui useita puita. Kuva: Toivo Lötjönen30. heinäkuuta Itä-Savoon iskenyt Asta-myrsky koetteli maaseudulla asuvien ja kesämökkiläisten valmiutta selvitä yllättävästä tilanteesta. Myrskyn aiheuttamista tuhoista, ja pahimmillaan kahden viikon mittaisista sähkökatkoksista selvittiin yhteiseen hiileen puhaltamisella ja maltilla.

”Puolilta öin sammui valot, ja viiden minuutin kuluttua myrsky oli kohdalla. Puolen tunnin jälkeen sadekin lakkasi”, Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen kuvaa kokemuksiaan kesämökiltään Liistonsaaresta.

”Salamoiden valossa näki, kuinka puut taipuivat vaakatasoon. Ne puut, jotka eivät kaatuneet juurineen, katkesivat rungosta”, Lötjönen jatkaa.

Käytännössä kaikki puut Lötjösen tontilla kaatuivat. Kaikki, paitsi komposti ja savusauna olivat kaatuneiden puiden alla. Auto oli onneksi parkkeerattu talliin, koska pihamaalla ei Lötjösen mukaan ollut ainuttakaan kohtaa, jossa se olisi voinut selvitä ilman vaurioita.

Sähköjen katkeaminen aiheutti suurimman katastrofin maatiloilla, jossa kaikki toimii sähköllä. Läheskään kaikilla maatiloilla ei ollut varauduttu pitkään sähkökatkokseen riittävällä varavoimalähteellä. Maataloissa sähköä tarvitaan maidon lypsämiseen, maidon jäähdyttämiseen ja veden pumppaamiseen kaivosta karjan juomavedeksi.

”Eläinten juottamista varten jouduttiin ensimmäisenä selvittämään reitti järvelle, jotta traktorilla voitiin hakea karjalle juomavettä. Teillä oli pahimmillaan kolme metrin korkuisia kasoja kaatuneita puita”, Lötjönen arvioi.

Juomaveden järjestämisen lisäksi lehmät täytyi lypsää käsin lypsykoneiden ollessa poissa pelistä.

Sähkökaapelit ja pylväät hautautuivat kaatuneiden puiden alle, kuvan näkymässä ristesi ennen myrskyä kaksi sähkölinjaa. Kuva: Toivo Lötjönen”Osalla lomailijoista oli jonkinlaista tuntumaa lypsämisestä. Lehmien käsinlypsy oli monelle iso seikkailu, ja onneksi lomailijoilla oli reipasta mieltä ja kokeilunhalua sen tekemiseen”, Lötjönen naureskelee.

Myrskyn jälkeen kenelläkään ei ollut varsinaisesti hengenhätää, sillä veneillä pääsi tarvittaessa liikkumaan.

Monelle mökkeilijälle olisi ollut käyttöä aggregaatille, ja useilta menikin kesän marja- ja sienisato hukkaan pakastimen sulettua.

”Samalla kun teitä raivattiin, alkoi aggregaattien metsästäminen. Pienellä aggregaatilla pystyy pitämään jääkaappia kylmänä ja valoja tuvassa. Aggregaatit ja moottorisahat loppuivatkin nopeasti laajalta alueelta kokonaan. Sähköyhtiön toiminta oli kuitenkin siinä tilanteesta äärimmäisen määrätietoista”, Lötjönen kiittelee.


Korjaustöihin lähdettiin välittömästi

Teiden raivaaminen oli hidasta työtä. Kuva: Toivo LötjönenSuur-Savon Sähkö toimi Asta-myrskyn seurauksena hätätilassa, ja kaikki irtoava työvoima hyödynnettiin. ”Ensimmäiset päivät menivät pitkälti tilanteen kartoituksessa, seuraavan viikon alussa tuli vielä helikopteri tarkistamaan vahinkoja”, Suur-Savon Sähköllä sähkölaitosasentajana toimiva, korjaustöitä johtamassa ollut Jorma Hurskainen kertoo.

”Kylille tuleva, ainut sähkönsyöttökaapeli oli alkupäästä alkaen tuhoutunut paikoin puolen kilometrin matkalta”, Hurskainen selvittää. Eniten sähkökatkoksesta kärsiville haalittiin varavoimaa.

”Aluksi pyrimme selvittämään mahdollisuuksia saada aggregaatteja ja sähkömiehiä asentamaan niitä, kun selkeni, ettei ainakaan viikossa saataisi sähköjä”, hän kertoo. Sähkölaitoksen toimintaan suhtauduttiin varsin hyvin mielin, vaikka tilanteen ennalleen palautumisajasta ei ollut yleisesti kovin hyvää käsitystä.

”Kaikki osapuolet osasivat suhtautua tilanteeseen erittäin ymmärtäväisesti”, Hurskainen huomauttaa. Paikalliset sähköurakoitsijat jättivät välittömästi omat työnsä kesken, ja lähtivät korjaamaan myrskyn aiheuttamia tuhoja.

”Sähkön jakeluyhtiöltä Parikkalan Valolta tuli vartin sisällä tapahtuneesta hälytyskutsu. Puolen tunnin kuluttua olin hälyttämässä kaikki asentajat mukaan ”liikekannalle panoon”, ketä vain yöllä tavoitin, myös ne, jotka olivat kesälomalla. Kaikki lähtivät mukisematta ja rivakasti, ja ennen aamun valkenemista olimme jo eri puolilla partioimassa linjoja ja availemassa erottimia valvomosta saatujen ohjeiden mukaan”, Parikkalan Sähkötaito Oy:n toimitusjohtaja Markku Tuunanen kertoo.

Markku Tuunasen tontin suurin petäjä kaatui mökin päälle. Kuva: Markku Tuunanen”Meillä ei ole varsinaista sopimusta, vaan kun pyyntö tuli, koimme se velvollisuudeksi lähteä apuun. Jakeluyhtiölle tuli apuvoimia myös muista urakointiliikkeistä ja naapurisähköyhtiöiltä. Virosta asti saapui työryhmiä ja kalustoa.”

Kun erotin- ja kytkinasemille ei aina päässyt teille kaatuneiden puiden takia, selkeni tilanteen vakavuus. Sähköverkon puuttuminen pitkiltä matkoilta tiesi laajaa korjausurakkaa.

”Soitin valvomoon sunnuntaiaamuna, että tuokaa tänne Torsajärven rantaan seitsemän ja puoli kilometriä uutta kahdenkymmenen kilovoltin sähkölinjaa, niin saadaan sähköt toimimaan”, Tuunanen naurahtaa.

Korjaustyön rasittavuutta lisäsi suuresti yötä päivää jatkunut helle ja kostea ilma. Lisähaastetta työhön teki GSM-tukiasemien mykistyminen sähkönsyötön puuttuessa. Akustot jaksoivat pitää tukiasemia toiminnassa pari vuorokautta katkoksen jälkeen. Myöhemmin asemat toimivat vaihtelevasti aggregaateilla ladattujen akkujen ansiosta.

”Piti ajaa kymmeniä kilometrejä tavoittaakseen kaverin toisen tukiaseman kautta”, Tuunanen kertoo. Korkeajänniteverkkoja korjatessa on ehdottoman tärkeätä olla yhteydessä valvomoon turvallisuussyistä, josta työtä johdetaan.

Korkea aluskasvusto, suot, kalliot ja konkelopuut vaikeuttivat myös omalta osaltaan sähkölinjojen partiointia ja korjaustöitä. Muutaman vuorokauden sisällä Asta-myrskystä iski Veera-myrsky lähes samaa reittiä. ”Veera tuhosi sitten sen, mitä Astalta oli jäänyt tuhoamatta. Tilanne oli ajoittain masentavan toivoton! Oli siinä myös paljon opittavaa tulevaisuuden varalta”, Tuunanen toteaa.


Vakuutusasiat ja varavoima kuntoon

Kaikki rakennukset eivät selvinneet pelkillä kattovahingoilla. Kuva: Toivo LötjönenVakuutusyhtiöt olivat kiireisinä Asta-myrskyn ja sitä seuranneen Veera-myrskyn myötä koituneiden korvausten kanssa. Finanssialan keskusliiton arvion mukaan Asta-myrskyn kokonaisvahingoiksi koitui yhteensä yli 20 miljoonaa euroa.

”Tiesin, että puita kaatavia myrskyjä sattuu jatkuvasti, ja olin varautunut siihen vakuutuksella, joka kattaa luonnon aiheuttamat vahingot”, Lötjönen sanoo. Myrskyn hajottamista sähköverkoista syntyi suurta vahinkoa sähkölaitteille. Sähkölaitos korvasi asiallisesti kaikki myrskyssä hajonneet sähkölaitteet.

”Kun pistorasioista tulikin 400 volttia 230 voltin sijaan, kaikki sähkölaitteet hajosivat ja valaisimia syttyi ilmiliekkeihin”, Tuunanen kuvailee. Kaikkien haastateltujen mukaan korvaustoimenpiteet hoituivat asiallisesti.

Maatalon ja kesämökin kohdalla varavoiman tarve ja vakuutusasiat kannattaa selvittää huolella etenkin myrskyä silmälläpitäen. Aggregaatti on hyvä vaihtoehto varavoimaksi haja-asutusalueella. Omaan käyttötarkoitukseen sopivan aggregaatin valinnassa kannattaa kysyä neuvoa sähköalan ammattilaiselta. Asta-myrsky osoitti, että sähköittä voi joutua olemaan kahden viikonkin ajan.

”Voihan sitä sähköjen katkettua pelkällä grilliruualla elää ja nokipannukahvia keitellä, mutta ennemmin tai myöhemmin siihen varmasti kyllästyy, ja syksympänä on mukava saada valoa pimeyteen”, Lötjönen perustelee.