Vika, vikavirta, virtasuoja, vikasuoja, vikavirtasuoja – anteeksi mikä?

10.3.2010

Tällaisen kysymyksen esittää sähköurakoitsijalle oman kodin rakentaja tai remontoija, joka ei ole tarvinnut aiemmin sähkötermistöä. Kysymys on sähkölaitteiden käyttäjän turvallisuudesta.  

Vikavirtasuojattu pistorasiaKun sähkölaite tai sen liitäntäjohto vioittuu ja paljaat jännitteiset osat tulevat näkyviin, käyttäjän turvallisuus on vaarassa. Ihmisen koskettaessa jännitteistä osaa alkaa hänen lävitseen kulkea vikavirta – hän saa sähköiskun.

Sähköisku on sitä vaarallisempi, mitä suurempi virta kulkee ihmisen läpi onnettomuustilanteessa. Pahimmillaan, sydänlihaksen läpi kulkiessaan sähkövirta aiheuttaa sydänkammiovärinän, joka voi viedä hengen, ellei elvytystä aloiteta heti ja lisäapu saavu nopeasti paikalle. Vikavirtasuoja ei pelasta käyttäjää sähköiskulta, mutta tekee sen niin lyhytaikaiseksi, että iskun saaja selviää hengissä. Tämän elintärkeän havainnon teki aikanaan itävaltalainen tekniikan ja lääketieteen tohtori Gottfried Biegelmeier ottaessaan koemielessä sähköiskuja itseensä.

Vikavirtasuoja kehitettiin aikanaan lähinnä teollisuuden sähkölaitesuojaukseen, mutta Biegelmeier halusi selvittää, suojaako laite myös ihmistä suorassa sähköiskussa. Onnekseen suojasi ja juuri sen vuoksi niitä asennetaan koteihin hyvin laajasti pistorasioiden ja lämmitysjärjestelmien suojaksi.

Vikavirtasuoja ei toimi ainoastaan henkilösuojana, vaan myös palosuojana silloin, kun sähköjohtojen tai –laitteiden eristeet alkavat vuotaa sähköä rakenteisiinVuotovirta voi sytyttää tulipalon, ellei vikavirtasuoja toiminnallaan katkaisisi sähkönsyötön pois ajoissa. Vikavirtasuojaa käytetään myös pitkien etäisyyksien maaseutuverkoissa sähkönsyötön nopeaan poiskytkentään silloin, kun sulake tai muu oikosulkusuoja siihen ei kykene.


Missä tiloissa vikavirtasuojaa tarvitaan?

Vikavirtasuojaus liittyy olennaisesti kodin uusiin tai peruskorjauksen yhteydessä uusittaviin sähköasennuksiin. Voimassa olevien asennusohjeiden mukaan vikavirtasuoja on pakollinen kaikissa uusissa pistorasia-asennuksissa.

Sähköasennusten korjaus-, muutos ja laajennustöissä vikavirtasuojat ovat pakollisia ainoastaan kylpyhuoneiden, uima-allastilojen, johtavalla lattialla kuten keraamisella laattalattialla varustettujen huonetilojen ja ulkona olevien pistorasioiden suojana.

Vahva suositus on kaikkien tavanomaisessa käytössä olevien pistorasioiden suojaaminen sähköasennusten muutostöiden yhteydessä. Tavanomainen käyttö tarkoittaa sellaista pistorasiaa, joka ei ole tarkoitettu tiettyä laitetta varten, vaan siihen voidaan liittää mikä sähkölaite tahansa ja milloin tahansa.


Mihin vikavirtasuoja sijoitetaan?

Uusissa asennuksissa luontevin sijoituspaikka on sähkökeskus. Samoin silloin kun saneerauksessa uusitaan keskus, jolloin siihen varataan sijoituspaikat myös vikavirtasuojille. Ellei sähkökeskusta uusita, voidaan vikavirtasuojat sijoittaa omaan erilliseen koteloonsa vanhan keskuksen lähistölle.

Toinen vaihtoehto on hankkia sellaisia pistorasioita, joissa itsessään on vikavirtasuoja ja vaihtaa ne vanhojen tilalle. Tämä on hyvä ratkaisu senkin vuoksi, että vanhojen pistorasioiden metalliosat ovat yleensä vuosien saatossa kuluneet jo vaihtokuntoon.

Vanhoihin asennuksiin voi hankkia myös siirrettäviä vikavirtasuojia, joita käytetään suojaamattoman pistorasian ja jatkojohdon tai sähkölaitteen välissä. Nekin on testattava painamalla testipainiketta säännöllisesti kuukauden välein.

Vikavirtasuojia täytyy olla useita, koska kaikkia valaistus- ja pistorasiaryhmiä ei kannata laittaa yhden ainoan vikavirtasuojan taakse. Viallinen sähkölaite katkaisisi tällöin sähkönsyötön kaikilta muiltakin laitteilta. Kuinka paljon on sopivasti, riippuu asennuksen laajuudesta. Sopiva määrä on 2–5 kolmivaiheista ja 1–2 yksivaiheista vikavirtasuojaa. Ryhmitys suunnitellaan sähkölaitteiden vuotovirtojen ja käytön perusteella. Keskustele asiasta aina sähkösuunnittelijan tai sähköurakoitsijan kanssa.


Lisätietoja: www.tukes.fi