Helsingin Sompasaaressa testataan älyasumisratkaisuja

4.3.2020

Helsingin Kalasatama ja Sompasaari ovat älykkäiden asumisratkaisujen ja tehokkaan energiankäytön koealueita. Uusimmat tekniikat löytyvät alueen eteläkärjestä, Sompasaaren korttelista numero 10631, jonne nousee kaikkiaan neljä asuintaloa, joista kesällä 2020 on valmiina jo kolme.

Kaupungin strategiaohjelman mukaan alueesta luodaan älykkään kaupunkirakentamisen mallialue. Vaatimus älykkäistä energiajärjestelmistä on määritelty alueen tonttien luovutusehdoissa. Asukkaiden mahdollisuus seurata ja vaikuttaa oman asuntonsa energiankulutukseen perustuu Fortumin kehittämään SmartLiving-palveluun.

– Palvelumme kautta asukkaat pääsevät seuraamaan, mitä omassa huoneistossa tapahtuu. Taloyhtiö, huoltoyhtiö ja isännöitsijä pysyvät ajan tasalla kiinteistön tilasta ja jos jokin järjestelmä hälyttää, he voivat tarvittaessa puuttua asiaan, Fortumin kehityspäällikkö Timo Vitikainen kertoo.

Asuntojen tekniikka perustuu KNX-standardiin, mikä tarkoittaa, että väyläkaapeliin voidaan liittää eri valmistajien laitteita, kunhan ne vain täyttävät kyseisen standardin vaatimukset.

Kulutustiedot saa suoraan kännykkään

Asunnoissa on runsaasti tekniikkaa, jonka avulla asukas voi hallinnoida asumiseen liittyvää energiankäyttöä yhdellä käyttöliittymällä. ABB on toimittanut kohteeseen rautapuolen, fyysiset tekniset laitteet, jotka hoitavat asuntokohtaisen tiedonkeruun ja välittämisen pilveen. Espoon sähkömiehet oy vastaa kaikista talojen sähköasennustöistä.

– Pelkistetysti sanoen ABB vastaa tietoa keräävästä tekniikasta ja Fortum tämän tiedon välittämisestä pilvipalvelun kautta asukkaille ja taloyhtiölle, jotta nämä voivat sen pohjalta tehdä omia säätöjään. Ohjaus hoidetaan Fortumin palvelulla, ja jokaisen asunnon omistaja voi halutessaan ottaa sen käyttöön, ABB:n myyntipäällikkö Zan Pujol kertoo.

Järjestelmä seuraa reaaliaikaisesti sekä kylmän että lämpimän veden kulutusta, lämmitystä, kosteusvahteja ja ilmastointikoneita.

– Järjestelmä antaa mahdollisuuden laskuttaa vesi- ja lämmityskulut tarkasti todellisen kulutuksen mukaan. Säästäväisyys palkitaan edullisempina asumiskuluina, Pujol kuvaa.

Tekniikka on piilossa

Ainoat asunnoissa näkyvät laitteet ovat kotona–poissa -painike ja huoneistotermostaatit. Energiamittausyksiköt ja ohjausmoduulit löytyvät taloyhtiön ryhmäkeskuksesta.

Järjestelmä mahdollistaa myös esimerkiksi valaistuksen ohjauksen liittämisen mukaan palveluun.

– Erilaiset tilanneohjaukset, kuten tunnelmavalaistukset, ovat myös mahdollisia. Etänä tapahtuva puheohjauskin on mahdollista, ja nappia painamalla voidaan tilata esimerkiksi pitsa kotiin, kunhan systeemi vain siihen ohjelmoidaan. Sähköautot voidaan kytkeä KNX:n perään, ja muutamassa Sompasaaren kohteessa näin on tehtykin, Pujol kertoo.

Asukas voi muokata palvelua vastaamaan omia tarpeitaan.

– Eri toimintojen avulla asukas voi ohjata kotinsa pistorasia- ja valaisinryhmiä, seurata lämpötilaa sekä tarkastella kulutustietojaan eri aikaväleillä, jopa yksittäisten laitteiden tasolla. Asukkaat voivat myös verrata kulutustietojaan muihin saman taloyhtiön asuntoihin, joissa on sama henkilöluku, Vitikainen sanoo.

Suuri hyöty taloyhtiölle

Isännöitsijät ja taloyhtiöiden huoltohenkilökunta voivat reagoida nopeasti hälytyksiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi ilmanvaihtokoneen häiriöt tai vedenkulutus poissa-tilassa; hälytys voi tulla myös kosteusanturista.

Kulutustietoja ei tarvitse enää kaivaa energian- ja veden toimittajien järjestelmistä ja laskuilta. Automaattisen tiedonkeruun avulla kaikki tiedot löytyvät yhdestä järjestelmästä asunnoittain ja halutulta aikaväliltä.

Palvelussa voidaan ylläpitää myös taloyhtiön yhteystietoja sekä asukkaiden tilavarauksia

– Älykotiratkaisuissa kehitys on ollut vauhdikasta. KNX-teknologia on yksi standardi, mutta tarjolla on myös pitkälle kehitettyjä langattomiin teknologioihin pohjautuvia järjestelmiä. Mukana kilpailussa ovat kaikki isot pelurit kuten Apple, Google ja Samsung. Ne ja monet muut haluavat olla mukana digitalisoimassa koteja. Omana vahvuutenamme näemme sen, että voimme kytkeä yhteen järjestelmään kiinteistön ja älykodin digitaalisen tekniikan, Vitikainen pohtii.

SmartLiving-palvelun markkinoinnista Fortumilla vastaava Taru Kuusisto kertoo, että yhtiön kohderyhmänä ovat sekä uudet että vanhat taloyhtiöt.

– Älykoti lähtee energianäkökulmasta. Kun asukkaat oppivat omasta kulutuskäyttäytymisestään, he pystyvät myös vaikuttamaan asumisen kustannuksiin, Kuusisto toteaa.