Kuntotutkimus selvittää puhelinsisäjohtoverkon laajakaistakelpoisuuden

8.11.2010

Entistä nopeampia laajakaistayhteyksiä tarvitaan muun muassa internetin kautta välitettäviä netti-tv-palveluja (IPTV) varten.

Moni asukas pohtii laajakaistaliittymän vaihtoa nopeampaan liittymään. Valtaosa asuinkiinteistöistä on varustettu edelleen perinteisellä puhelinsisäjohtoverkolla.

Laajakaistaliittymän myyjä kysyy yleensä asiakkaalta, onko talossa puhelinsisäjohtoverkko vai yleiskaapelointijärjestelmä. Jos asiakkaan talossa on ainoastaan perinteinen puhelinsisäjohtoverkko, myyjä yleensä toteaa, että todellinen nopeus on riippuvainen kiinteistön verkon kunnosta.

Suorituskyky on selvitettävissä puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimuksella ja siihen liittyvällä laajakaistakelpoisuuden mittauksella. Hyvän kuntotutkimuksen pohjalta taloyhtiön päättäjien on helpompi ohjeistaa asukkaita laajakaista-asioissa ja tarvittaessa ajoittaa verkon uudistukset esimerkiksi osaksi isompia remontteja.
    

Laajakaistaisen suorituskyvyn mittaaminen

Laajakaistakelpoisuuden mittaus ja siihen liittyvä dokumentointi meneillään.Luotettavimman tiedon puhelinsisäjohtoverkon kunnosta antaa kuntotutkimus, joka koostuu perinteisestä silmämääräisesti tehtävästä kuntotutkimuksesta sekä sisäjohtoverkon laajakaistaisen suorituskyvyn mittauksesta. Lisäksi liittymän todelliseen nopeuteen vaikuttavat keskeisesti myös operaattorin liittymisjohdon pituus ja kunto.

Puhelinsisäjohtoverkon laajakaistainen suorituskyky on mahdollista todentaa mittaamalla. Huoneiston pistorasian ja talojakamon kytkentäpisteen (ruuviliitin tai kytkentärima) väliltä mitattava, absoluuttinen laajakaistayhteysnopeus on merkittävä verkon kuntoa kuvaava arvo.

Sähkötieto ry:n julkaisemassa ST- ohjekortissa 98.11 Asuinkiinteistön puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimusohje esitetään puhelinsisäjohtoverkon 5-tasoinen kuntoluokitus, joka on lyhyesti ilmaistuna seuraavanlainen:

Luokan 1 verkko soveltuu perustelepalveluille (perinteinen puhelinverkkoyhteys) ja mahdollisesti peruslaajakaistayhteyksille nopeuksilla alle 4 Mbit/s.

Luokan 2 verkko mahdollistaa perustelepalvelujen lisäksi yleiset xDSL-tekniikoihin perustuvat laajakaistapalvelut, joissa nopeus verkosta liittymän suuntaan on 4 - 12 Mbit/s.

Luokan 3 verkko soveltuu perustelepalveluiden lisäksi myös laajakaistaisemmille xDSL-palveluille, joissa nopeus verkosta liittymän suuntaan on yli 12 Mbit/s. Verkon laajakaistainen suorituskyky on mitattu ja dokumentoitu.

Luokka 4 (100 M-verkko) on yleiskaapelointijärjestelmällä toteutettu ja soveltuu tele- ja laajakaistapalveluille (vähintään 100 Mbit/s) sekä Ethernet-lähiverkkokäyttöön (vähintään 100 Mbit/s). Standardien ja sovittujen määrittelyjen mukaan mitatun verkon luokka, vähintään D, ilmoitetaan.

Luokka 5 (Giga-verkko, tavoitetaso) on yleiskaapelointijärjestelmällä toteutettu ja soveltuu tele- ja laajakaistapalveluille (vähintään 1000 Mbit/s) sekä Ethernet-lähiverkkokäyttöön (vähintään 1000 Mbit/s).

 

Pentti Härkönen, teksti