Langaton lähiverkko vapauttaa johdoista

10.3.2009

WLAN-verkot eli langattomat lähiverkot ovat yleistyneet viime vuosien aikana yrityskäytön lisäksi myös kotitalouksissa. Myös langaton verkko tarvitsee kaapelia.

WLAN-tukiasemiaLangattoman verkon selkein hyöty kotikäytössä on, että tietokoneiden ja muiden laitteiden käyttö ei ole sidottu siihen paikkaan, jossa internetyhteyden tarjoava ADSL- tai kaapelimodeemi sijaitsee. Laitteiden hinnat ovat laskeneet erittäin kuluttajaystävälliselle tasolle, sillä jo muutamalla kymmenellä eurolla saa kotikäyttöön aivan käyttökelpoisen WLAN-tukiaseman.

WLAN-verkolle on yhä enemmän käyttökohteita, koska kannettavien tietokoneiden lisäksi monet pelikonsolit, mp3-soittimet ja älypuhelimet voivat hyödyntää langatonta verkkoa. WLAN-verkon käyttöönotto ei ole vaikeaa, mutta siihen liittyy muutamia asioita, jotka on hyvä tietää laitteita hankittaessa ja asennettaessa. Laitteiden valitseminen kotiverkkoon

Langattomat lähiverkot elävät tällä hetkellä eräänlaista siirtymävaihetta. Valtaosa myytävistä laitteista on teoreettiseen 54 Mb/s nopeuteen yltävän 802.11g-standardin mukaisia. Markkinoilla on kuitenkin myös uudemman, jopa 300 Mb/s nopeuden lupaavan 802.11n-standardin mukaisia laitteita.

Uudemman standardin mukaiset laitteet tarjoavat suuremman nopeuden lisäksi myös pidemmän kantaman, mutta laitteiden hinnatkin ovat kaksin-kolminkertaiset. Kumpaan kannattaa investoida, kun hankitaan tukiasemaa kotikäyttöön?

Jos langatonta verkkoa käytetään lähinnä internetsurffailuun ja sähköpostien lukemiseen, vanhemman 802.11g-standardin mukaiset laitteet ovat aivan riittäviä. Tilanne on toinen, mikäli kotona halutaan siirtää langattomasti esimerkiksi korkearesoluutioista videokuvaa. Tällöin uudemman standardin laite on varmempi valinta suuremman nopeuden takia, vaikka niissäkin käytännön tiedonsiirtonopeudet jäävät hurjista markkinointilukemista huolimatta tyypillisesti alle 100 Mb/s tasolle.

On hyvä tiedostaa, että standardoinnin ansiosta tukiaseman ja päätelaitteen WLAN-kortin ei tarvitse olla samanmerkkisiä, mutta suurimpiin nopeuksiin päästään vain, jos molemmat ovat 802.11n-standardin mukaisia.

Monelle tulee yllätyksenä, että langattoman verkon rakentaminen edellyttää usein myös kaapelointia. Tukiasema kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle niitä huoneita, missä verkkoa halutaan käyttää, koska verkon nopeus on paras lähellä tukiasemaa.

Mikäli rakennus on pinta-alaltaan suuri ja monikerroksinen, ei yksi tukiasema välttämättä riitä kattamaan kaikkia niitä huoneita, joissa verkkoa halutaan käyttää. Näissä tapauksissa tukiasemille täytyy toteuttaa lähiverkkokaapelointi ADSL- tai kaapelimodeemin luota.

Vaikka langattomuus tarjoaa joustavuutta ja uusia mahdollisuuksia kodin verkottamiseen, kannattaa remontoijan ja talonrakentajan edelleen harkita myös lähiverkkokaapeleiden vetämistä rakennuksen eri huoneisiin.

WLAN-tukiasemat käyttävät radiotaajuusluvasta vapautettuja taajuuksia, joten kuka tahansa voi hankkia tukiaseman ja alkaa käyttää langatonta verkkoa. Samaa ja itse asiassa myös vierekkäisiä radiokanavia käyttävät tukiasemat häiritsevät toisiaan, mikäli laitteiden kuuluvuusalueet menevät päällekkäin.

Tukiasemien lähetysteho on melko pieni, mutta etenkin kerros- ja rivitaloissa naapureiden WLAN-verkot voivat kuulua häiritsevän voimakkaina myös oman asunnon puolella. Häiriöt näkyvät tyypillisesti tiedonsiirtonopeuden heikentymisenä tai jopa yhteyden katkeamisina. Tällöin on tärkeää valita oman tukiaseman radiokanava niin, että se on mahdollisimman kaukana naapuriverkkojen käyttämistä kanavista.

Monissa WLAN-tukiasemissa on toiminnallisuuksia, joilla voidaan havaita naapuriverkkojen käyttämät kanavat ja samalla myös valita omaan tukiasemaan vähiten häiriöinen ja parhaiten sopiva kanava.

Tukiasemien kuuluvuusalueet ovat ennalta arvaamattomia, joten on mahdollista, että verkko kuuluu myös asunnon ulkopuolelle. Tämän takia on tärkeää, että langaton verkkoliikenne salataan luvattoman käytön ja tietomurtojen estämiseksi.

Käytännössä kaikissa tänä päivänä myytävissä WLAN-tukiasemissa on mahdollista ottaa käyttöön ns. WPA- tai WPA2-salausmenetelmät, jotka ovat turvallisia, kunhan salaukseen käytettävä salausavain on valittu järkevästi. Hyvä salausavain on mahdollisimman pitkä, sisältää kirjaimia ja numeroita, eikä koostu helposti arvattavista sanoista.
 

Lisätietoja: MVnet – Langattoman kotiverkon rakentaminen