Sähköisen liikenteen palveluista uusia menestystarinoita

20.1.2015

Sähkömaailman Vieraskynästä 1/2015

Sähkön liikennekäyttö kasvaa nopeasti Euroopassa ja maailmalla. Samalla myös siihen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa. Tässä on yksi suomalaisen Cleantech-teollisuuden menestysmahdollisuuksista.

Sähköautojen kokoontumisajot talvella 2011. Kuva Jaakko Jaskari

Sähköinen liikenne on uusi toimiala, joka on avaamassa kokonaan uutta palveluliiketoimintaa eri puolille maailmaa. Alan globaalista luonteesta johtuen Suomessa kehitettäviä ratkaisuja voidaan helposti soveltaa muillekin markkinoille.

Uutiset maailmalta kertovat huimista sähköisen liikenteen kasvuluvuista. Ranskassa sähkökäyttöisiä ajoneuvoja myytiin vuonna 2013 yli 14 000 kappaletta. Lähes 10 000 auton myyntiluvut kirjattiin myös Hollannissa ja Norjassa. Euroopassa vähäpäästöisten sähköajoneuvojen määrä nousee 1,5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Yhdysvalloissa ladattavien ajoneuvojen myyntiluvut ovat likimain tuplaantuneet vuosittain. Autovalmistajat vastaavat kysyntään tuomalla yhä uusia malleja markkinoille.


Vienti on jo aloitettu

Maailman huimassa kasvussa oleva sähköautoilijoiden määrä tarvitsee sähköisen liikenteen useita erilaisia palveluita. Täysin uutta teknologiaa tarvitaan sekä latauslaitteisiin että taustajärjestelmiin. Meillä on paljon huippuluokan tietoliikenne- ja sähköteknistä osaamista, joita alan palvelukonseptien ja uuden teknologian kehittämisessä tarvitaan. Palvelumallit ja -järjestelmät ovat tyypillisesti huipputeknologiaan ja osaamiseen pohjautuvia ja monistettavissa kannattavaksi ja kasvua tuottavaksi vientiteollisuudeksi.

Ensimmäiset suomalaiset vientireferenssit ovat jo olemassa. Liikennevirta Oy on tehnyt sveitsiläisen Lehmannin kanssa sopimuksen, jonka mukaan Sveitsiin rakennetaan suomalaisen Virtapiste-mallin mukainen yhteiskäyttöinen sähköautojen latauspisteverkosto. Verkosto pohjautuu Enston avoimien rajapintojen latausteknologiatuotteisiin, joita on käytössä jo 21 maassa.

Suomalainen sähköiseen liikenteeseen, liikkuviin työkoneisiin sekä sähköisiin laivakäyttöihin erikoistunut Visedo Oy on tehnyt sopimuksen ranskalainen bussiyhtiön Safran kanssa voimalinjan toimittamisesta yhtiön kaikkiin uusiin busseihin.  Suuri vientipotentiaali on myös liikkuvissa työkoneissa, joiden polttoainekulutus voidaan puolittaa sähkötekniikan avulla.


Kotimarkkina tukee viennin kasvua

Lupaavan sektorin kasvu kotimarkkinoillamme laahaa kuitenkin perässä muualla maailmalla tapahtuvaan kehitykseen nähden. Sähköisen liikenteen palvelut ovat korostetusti kuluttajalähtöisiä ja niiden koeponnistaminen kotikentällä on haastavaa, jos aktiivisia käyttäjiä on vähän. Liiketoiminnan kannalta jo kymmenkertainen joukko alan palveluiden käyttäjiä tarjoaisi hyvän alustan monien palvelumallien kannattavaan operoimiseen ja testaamiseen.

Kustannustehokkailla kannusteilla hyvää kehitystä voisi Suomessa nopeuttaa. Erityisen tärkeää olisi muuttaa työsuhdeautojen verotusarvon laskentaperuste päästöperusteiseksi.

Kun sähköisen liikenteen määrä kasvaa, kehittyvien uusien markkinoiden lisäksi päästään hyödyntämään myös sen muita lukuisia etuja. Sähköinen liikenne on energiatehokasta: sähkömoottoria käyttävät ajoneuvot ovat erinomaisen hyötysuhteensa ansiosta käytännössä noin kaksi kertaa energiatehokkaampia kuin polttomoottorilla varustetut verrokkinsa.

Sähköajoneuvokannan kasvu parantaa jatkuvasti energiavaihtotasettamme ja vähentää etenkin liikenteen lähipäästöjä. Sähköiseen liikenteeseen siirtymällä kasvatetaan kotimaisen energian osuutta ja pienennetään samalla riippuvuuttamme tuontipolttoaineista. Sähköisen liikenteen avulla voidaan hyödyntää myös älykkään sähköverkkoinfrastruktuurin tarjoamaa potentiaalia: Älykkään latauksen avulla sähköinen liikenne voi toimia erinomaisena sähkön kulutuksen tasaajana.

Suomi tarvitsee uusia vientituotteita ja menestystarinoita. Liikenne sähköistyy vauhdilla niin maailmalla kuin Suomessakin. Olemme uuden valtavirtailmiön ääressä ja mahdollisuutemme menestyä ja uusiutua ovat hyvät. Tarvitaan hiukan ohjausta, paljon työtä ja ripaus onneakin.


Petteri Haveri, asiantuntija, Energiateollisuus ry

Jussi Palola, toimitusjohtaja, Liikennevirta Oy

Matti Rae, uuden teknologian johtaja, Ensto Oy

Kimmo Rauma, teknologiajohtaja, Visedo Oy