Sähkön maine

18.3.2015

Tässä kun on jo joitakin aikoja saanut opetella näitä sähköalan erilaisia toimintoja, niin aika usein ajatukset ovat päätyneet tuohon sähkön maineeseen. Mikä se on? Aika harva meistä alalla olevistakaan on nähnyt sähköä omilla silmillään, puhumattakaan alaa tuntemattomista.

Kun seuraa alaamme koskettavia artikkeleita ja puheita niin huomaa, että kaikesta puhutaan nimellä sähkö, oli se sitten sähköntuotantoa, jakelua, tarvikkeita, sähköistystä tai kulutusta. Kuka puhuu tuotantotavoista, kuka kulutustottumuksista, mutta sana on kuitenkin SÄHKÖ.

Sähköllä on jostain kumman syystä huono maine yleisissä keskusteluissa ja silti jokainen meistä hyväksyy, että valaistus on toteutettu sähköllä ja lähes kaikki toimisto- ja kodinkoneet toimivat sähköllä. Kun sitten siirrytään puhumaan lämmityksestä, niin silloinhan se sähkö vasta huonossa maineessa onkin. Useimman suomalaisen mielestä on suorastaan rikollista lämmittää sähköllä.
Todellisuudessa nykyrakentamisessa sähkö olisi yksinkertaisin ja edullisin tapa hoitaa asuntojen pieni lämmitysenergian tarve. Suomessa tuotettu sähkö on yksi puhtaimmista energiamuodoista, mitä tällä hetkellä on saatavissa.

Yllättäen meidän suomalaisten mielestä liikenteessä sähkö on kuitenkin parasta, mitä saatavilla on. Sähkö onkin silloin hyvää, kun sitä käytetään junissa, ratikoissa, metroissa ja nykyisin kaikkien haluamissa sähköautoissa.

Mitä voimme alana tehdä?

Kun kerran sähköllä on tuo huono maine, niin tarkoittaako se käytännössä myös sitä, että sähköistysalalla on huono maine? Ei onneksi ainakaan nuorten keskuudessa, ja se näkyy jo alalle pyrkivien määrästä ja tasosta.

Mikä meidän mainettamme sitten huonontaa vai olemmeko vain vähän liian herkkiä ottamaan itseemme arvostelusta? Yhtenä ongelmana alallamme on se, että me sekoitamme aivan liian usein kaksi asiaa: alan ammattilaisille tarkoitetun ja loppukäyttäjiin kohdistuvan markkinoinnin ja viestinnän.

Ammattilaisille suunnatussa markkinoinnissa pitää olla teknistä tietoa ja mitoitusta yms. mutta miksi ihmeessä me yritämme markkinoida samoilla argumenteilla myös loppukäyttäjille. Hyvin harva on kiinnostunut ampeereista, wateista ja volteista puhumattakaan katkaisukyvystä tai vaikkapa vikavirtasuojakytkimestä.

Meidän pitäisi alana suunnata loppuasiakasmainonta enemmän siihen, mitä kaikkea hyötyä asiakas voi saada oikein ja hyvin tehdyillä sähköasennuksilla sekä laadukkailla tarvikkeilla. Jo pelkät pistorasiat, säätimet ja kytkimet ovat osa nykyaikaista sisustamista. Aina löytyy hifistelijöitä, joita varten on olemassa mitä ihmeellisimpiä ja hienoimpia ohjelmoitavia järjestelmiä. Niin meidänkin alallamme.

Käsitykseni mukaan suurin osa asiakkaistamme odottaa kuitenkin saavansa toimivat, turvalliset ja helposti käytettävät asennuskokonaisuudet, joissa on mahdollisuus yksinkertaisiin muutoksiin tarvittaessa. Eikä niin, että pitää olla tekniikan tohtori pystyäkseen asumaan uudessa asunnossa tai pystyäkseen työskentelemään työpaikallaan.


Yhdessä pääsemme parhaaseen lopputulokseen

Kun me kaikki teemme oman osamme ja teemme sen yhdessä, niin saamme tyytyväisiä asiakkaita myös tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa niin valmistajia, maahantuojia, suunnittelijoita kuin meitä asennusliikkeidenkin edustajia. Ei voi olla niin, että vain joku tai jotkut ovat aktiivisia. Kaikkien täytyy osallistua, on otettava myös tekijäosapuolella muuttunut ja muuttuva ympäristö huomioon.

Ei voi myöskään olla niin, että osa meistä keräisi suuremman hyödyn kuin hänelle kuuluu. Alamme ”tuottokakkua” jaetaan siinä suhteessa kuin pystyy sitä jalostamaan ja lisäarvoa tuomaan. Osalle se on uusia innovatiivisia tuotteita ja osalle osuus tuotosta kasvaa asiakasta kuunnellen ja hänelle paremman lopputuloksen tuottamalla!

Näillä ajatuksilla mennään rakennusalan Pytinki 2015 -messuille tekemään alaa tunnetuksi. Aivan ensin kuitenkin kevätaurinkoiselle halkopinolle purkamaan viikolla kertyneitä aggressioita!