Yleissitovuus on puntarissa

2.10.2015

Martti Alakoski

Sähköistysalan työehtosopimuksen yleissitovuus on ollut koko Sähkötekniset työnantajat STTA:n olemassaoloajan turvattu, joskaan ei itsestäänselvyys. Työehtosopimuksia yleissitoviksi määrittelevän vahvistuslautakunnan näkemyksen mukaan STTA:han järjestäytyneiden yritysten määrä ja niissä työskentelevien Sähköliiton jäsenten määrä on ollut yleissitovuuden kannalta riittävä.

Aina tilanne ei ole ollut näin. Alan työehtosopimuksella on aina ollut yleissitovuus, mutta kuitenkaan se ei ole tullut sopijaosapuolena olleen työnantajajärjestön jäsenyritysten ja niissä työskennelleiden asentajien määrän kautta.

  
Yrityksiä TESin piiriin erillissopimuksilla

Sähköliitto on tehnyt merkittävästi työtä, jotta saisi sopimukseen sidottuja yrityksiä riittävästi mukaan erillissopimusten kautta. Erillissopimuksia on enimmillään ollut lähes kahdensadan työnantajan kanssa. Erilaisten syiden vuoksi yritykset eivät halunneet liittyä sopijaosapuolena olevaan työnantajajärjestöön, vaikka hyväksyivät alalle solmitun TESin ja sitoutuivat noudattamaan sen ehtoja näillä erillissopimuksilla. Käytäntö oli turhan raskas. Kuitenkin yleissitovuus taattiin näin aina seuraavaan sopimuskierrokseen saakka.

Useammalla sopimuskierroksella työehtosopimus on saanut yleissitovuuden suoraan työnantajajärjestöön liittyneiden jäsenyritysten ja sitä kautta sopimuksen kattavuuden mukaan. Viimeisin sopimuskierros kuitenkin jätti tilaa jossittelulle ja tummia pilviä horisonttiin. Sopimuskierros oli kaikkiaan poikkeuksellinen ja jätti tulevaisuuden auki yleissitovuuden osalta.

Kaksi suurinta yritystä jätti neuvottelukierroksen aikana eroilmoituksen STTA:han ja ero astui voimaan viime heinäkuun alussa. Irtautuneiden yritysten palkkalistoilla on niin merkittävä määrä Sähköliiton jäsenkuntaa, että jos sopimuskauden aikana vahvistuslautakunta arvioisi sopimuksen yleissitovuutta, niin se menetettäisiin.

Näin ei kuitenkaan menetellä, koska sopimuksen solmimishetkellä kyseiset yritykset olivat vielä jäseninä, vaikkakin irtisanomisajalla ja näin ollen vahvistavat osaltaan TESin yleissitovuutta sopimuskauden loppuun saakka. Jollain aikavälillä nämä yritykset järjestäytyvät, mutta mihin, sen aika näyttää.

  
Yleissitovuus on yritystenkin etu

On myös yritysten etu, että alallamme on yleissitova työehtosopimus. Yleissitovuus korostuu varsinkin, kun EUtuomioistuin antoi päätöksen lähetettyjä työntekijöitä koskevassa puolalaisten sähkömiesten asiassa. Päätös edellyttää, että ulkomaalaiset yritykset noudattavat tänne lähettämiinsä työntekijöihin samoja suomalaisia yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä, joihin myös kotimaiset alan toimijat on sidottu. Se taas parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailtaessa Suomessa olevista rakennuskohteista.

EU-tuomioistuimen päätös edellyttää yleissitovalta työehtosopimukselta riittävää läpinäkyvyyttä, ymmärrettävyyttä nja saatavuutta. Ymmärrettävyyttä on lisätty kääntämällä sopimuksia useammalle kielelle ja ne ovat myös netistä saatavissa.
 
Alamme sopimuksissa on irtisanomislauseke, jota osapuolet voivat käyttää, jos katsovat, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaiset työryhmät eivät ole saaneet riittävästi tulosta aikaan. Jos irtisanomislauseketta käytettäisiin, sopimus päättyisi 31.1.2016. Tuskin tämä tulee ensimmäisenä sopijaosapuolille mieleen, sillä tällöin päättyisi myös sopimuksen yleissitovuus.