Havaintoja kiky-myllystä

3.11.2016

Sähkömaailman Vieraskynästä 10/2016. Sähköalojen ammattiliitto ry:n puheenjohtaja Tero Heiniluoma:

Kilpailukykysopimusneuvottelujen jäljiltä yli 90 prosenttia Suomen palkansaajista on kikyn piirissä. Tilanne on sama Sähköliiton osalta. Sähköliiton solmimista tesseistä kikyn ulkopuolelle jäivät vain työehtosopimukset, joiden aloilla pääalan sopimuksen tekevät ammattiliitot eivät osallistuneet kikyneuvotteluihin.

Kiky-myllyyn jyvänsä vieneitä ammattiliittojakin vaivasi sisäinen erimielisyys siitä, pitääkö kikyyn osallistua. Keskustelua leimasi sen unohtaminen, että sekä kikyn kannattajat että vastustajat olivat oikeassa. Kyse oli perspektiivin valinnasta.

Jos haluttiin zoomata lähikuvaan, kiky näyttäytyi painajaisena. Tarkasteltaessa vain vaikutuksia yksittäisen työntekijän työsuhteen ehtoihin on vaikea nähdä kikyssä ainakaan nopeasti vaikuttavia hyviä puolia. Heikennykset ovat sen sijaan välittömät ja ilmeiset; työaika pitenee ja sosiaalivakuutusmaksut nousevat.

Tero Heiniluoma

Kikystä sopiminen oli erityisen haastavaa siksi, että sen etujen havaitseminen ei ollut yksinkertaista vielä ammattiliittotasonkaan näkökulmasta. Kikyn vastustajien oli kovin helppo vedota yksittäisen jäsenen tunteisiin korostamalla, ettei kiky tarjoa välittömiä etuja juuri kyseiselle työntekijälle, ja että tästä syystä kiky-jauhot olisi voinut jättää muiden ammattiliittojen nieltäviksi.

Kikyn etujen näkeminen edellytti tilannekuvan järkevää zoomaamista koko Suomen talouden tilanteen käsittävään laajakulmaan. Oli tarpeen pystyä ymmärtämään, että ammattiliittojen jäsenet luopuivat nyt 24 tunnista vuotuista vapaa-aikaa estääkseen sen, että heidän itsensä lisäksi heidän läheisensä; lapsiperheet, vanhukset ja opiskelijat eivät joudu maan hallituksen enemmän kurituksen kohteeksi.

Ajettiinko jäsenten etua?

Kun nyt jälkeenpäin kysytään, oliko kikyn solmiminen edunvalvontaa sanan nimenomaisessa merkityksessä, kysymykseen on valitun perspektiivin mukaan kaksi eri vastausta.

Jos valitaan yhden työntekijän perspektiivi ja oletetaan, että työntekijä on eristyksissä muusta yhteiskunnasta, voidaan todeta, että työntekijän vapaaaika lyheni ja maksut kasvoivat, joten hänen asemansa heikkeni.

Jos kuitenkin valitaan laajempi perspektiivi, jossa tarkastellaan yksittäisen työntekijän lisäksi hänen siteitään perheenjäseniin, ystäviin, sukulaisiin, työtovereihin ja muihin ihmisiin, joiden hyvinvointi vaikuttaa kyseisen työntekijänkin hyvinvointiin, voidaankin todeta, että kiky merkitsi työntekijän aseman paranemista ja hyvää edunvalvontaa, kun vertailukohtana on, mitä heikennyksiä maan hallitus olisi ilman kikyä toteuttanut.

Saatteeksi paikallisiin neuvotteluihin

Sähköliiton hallitus ilmoitti jo kikyneuvotteluihin lähtemisestä päättäessään, ettei se usko työpaikkojen syntymiseen kikyn seurauksena. Siitä riippumatta, onko uskomus tosi, lisätyöpaikat eivät ole kummoinen argumentti työajan pidentämiselle. Mahdolliset uudet työpaikat voivat syntyä vasta vuosien kuluttua säästöjen purtua. Aniharva haluaa tehdä kaupan, jossa täysi hinta maksetaan heti ja ostettava tavara tai palvelu saadaan vasta vuosien päästä. Kikyn hyväksymiselle oli toki muita painavia perusteita.

Yrityksissä on syksyn mittaan vähitellen aloitettu paikallisia neuvotteluja työajan pidentämiseksi. Työnantajaliitoilla ja yrityksillä on poikkeuksellisen laajalla rintamalla tilaisuus osoittaa, että paikallinen sopiminen on paikallista sopimista, eikä paikallista sanelua. Paikallisissakin neuvotteluissa auttaa sen pohtiminen, mistä kikyssä on oikeasti kysymys ja mistä perspektiivistä kikylimppua katsellaan pöydän vastakkaiselta reunalta.