Ilmestyskirjan pedosta osaajien yhteistyöhön

20.1.2017

Sähkömaailman Vieraskynästä 1/2017. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Talotekniikkaliitto ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä.

Talotekniikka keksittiin terminä 1990-luvun alussa, kun LVI-jullit strategiaansa pohtiessaan ryhtyivät kutsumaan LVI- ja S-aloja talotekniikaksi. Se iski sähkömiehiin kovemmin kuin sähköisku tai sähkölasku.

Jari SyrjäläTalotekniikkaliiton perustamisessa tapahtuneet askelvirheet syvensivät epäluuloja, ja talotekninen yhteistyö typistyi LVI:n ja sähkön työmarkkinatoiminnaksi. Työntekijäliittojen keskinäisestä kisailusta johtuen siitä ei tullut strömsöläistä tarinaa.

Yhteiselo päättyi 2002, jolloin LVI- ja sähköasentajien yhteinen työehtosopimus revittiin valtakunnansovittelijan toimistossa erillisiksi LVI- ja sähköalojen sopimuksiksi.

Talotekniikka on sittemmin ottanut ripeitä askeleita teknisessä yhdentymisessä, ja sillä on loistava tulevaisuus rakentamisen ja kiinteistönpidon kärkenä. Hajanaisena tekninen urakointi ei saa sille rakentamisen kentässä volyymillisesti ja lopputuloksen kannalta kuuluvaa painoarvoa. Usean toimijan ja edunvalvojan toimialalta puuttuu yhtenäinen näkemys ja sanoma.

Lisävaatimukset vähentävät YSE-ehtojen merkitystä

Talotekniikan merkitys ei näy tilaajissa ja työmailla. Rakennuttajat ja pääurakoitsijat toimivat perinteisillä tilaaja–urakoitsija -aliurakoitsijamalleilla. Taantuman aikana tekniset urakoitsijat pudotettiin aliurakoitsijoiksi. Erikoisurakoitsijoille sälytetään uusia vaatimuksia, ja YSE-ehtojen merkitys vähenee koko ajan. Mustahumoristisesti voisi todeta, että pääsisipä LVI- tai sähköurakoitsija edes takaisin alistetun sivu-urakoitsijan asemaan.

Isoissa hankkeissa ovat yleistyneet erilaiset allianssi- ja kumppanuusmallit. Toteutusmuodot, joissa tavoitellaan yhteisen tekemisen ja palkitsemisen kautta hyvää lopputulosta riitelyn ja rankaisemisen sijasta, ovat erinomainen lähtökohta. Valitettavasti näissä uusissa malleissa tate-urakoitsija on työnnetty sivuraiteelle, ja pääurakoitsija huudattaa talotekniikan halvimman hinnan ratkaisuna.

Talotekniikan asema nykyistä vahvemmaksi

Talotekniikkaa edustavien järjestöjen LVITUn, STULin ja STTA:n yhteistyön tavoite on talotekniikan nykyistä vahvempi ja itsenäisempi asema. Talotekniikka tulee nostaa rakennusurakoinnin rinnalle suoraan kumppanuuteen tilaajan kanssa.

Isoissa ja vaativissa kohteissa se tarkoittaa erillisten päätoteuttajien valintaa sekä rakentamiselle että talotekniikalle. Myös tekniselle urakoinnille tulisi kehittää paremmin sopivia yhteistoiminta- ja sopimusmalleja ja toteutusmuotoja.

Monissa Euroopan maissa talotekniikan rooli on vahvempi kuin Suomessa. Löytyypä hankkeita, joissa ensin valitaan tekninen
toimija ja vasta sen jälkeen rakennusurakoitsija. Käytännön toimintamalli on muuttanut edunvalvontarakenteita. Reilussa tusinassa maassa on yhdistetty LVI- ja sähköurakointia edustavia liittoja. Pohjoismaista Tanskassa ja Ruotsissa toiminnot on pistetty yhteen liittoon.

Toimialan iso haaste on auttaa asiakas ymmärtämään talotekniikan merkitys ja arvo. Vain sillä tavoin talotekniikka voi itse parantaa asemaansa rakentamisen prosessissa. Se edellyttää yhteisen näkemyksen, vision ja sanoman
muodostamista ja konkreettista edunvalvonnan vahventamista. Tarvittavat linjaukset tulee tehdä järjestödemokratian periaatteita noudattaen. Aika näyttää, mikä on Suomen malli.

Sähköliiton lehti Vasama otsikoi lokakuussa 1998 haastatteluni ”Talotekniikka ei ole ilmestyskirjan peto”. Ehdotin silloin, että liittojen välistä yhteistyötä olisi syytä ryhtyä kehittämään muista kuin työmarkkina-asioista. Nyt ollaan matkalla osaajien yhteistyöhön.


Jari Syrjälä
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Talotekniikkaliitto ry:n toimitusjohtaja