Asuintaloihin tarvitaan enemmän ratkaisuja

31.1.2018

Sähkömaailman vieraskynästä 1/2018, Fluxio-isännöinti oy:n isännöitsijä Rauli Oikarinen.

Rauli Oikarinen.

Taloyhtiöiden tekemillä ostoilla on valtavan iso vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan. Taloyhtiöt hankkivat vuodessa yksin korjauspalveluita lähes 2,3 miljardin euron arvosta ja hankinnoilla on vaikutus 2,6 miljoonan suomalaisen elämään. Isännöitsijöillä on puolestaan tärkeä rooli taloyhtiön päätöksenteossa, sillä juuri isännöitsijät valmistelevat taloyhtiöiden hankintapäätöksiä.

Vesi- ja viemäriputkien saneeraaminen eli yleisemmin linjasaneeraus on kaikkein kallein osa saneeraustöistä. Linjasaneerauksessa uusitaan tavallisesti sähköjärjestelmän pääkeskukset, samassa linjassa putkien kanssa kulkevat sähkönousut ja huoneistokeskukset, tällöin puhutaan siis kattavammasta talotekniikkasaneerauksesta. Ei liene yllätys, että vesi- ja viemäriputkiston toteutustavasta keskustelu vie leijonanosan käytetystä ajasta niin hallituksessa kuin asukas- ja yhtiökokouksissa. Sähköjärjestelmistä keskustelu jää hyvin niukaksi.

Taloyhtiöiden asukkaat ennakkoasenteiden vankeina

Sähkö- ja telejärjestelmien kehitys on ollut valtavan nopeaa. Tarjolla on tänä päivänä iso määrä moderneja, asumisen laatua ja vaivattomuutta sekä myös turvallisuutta parantavia sähkö- ja telejärjestelmien ratkaisuja.

On harmillista, että toteutukseen saakka ratkaisuja päätyy lopulta hämmästyttävän vähän. Olisiko yksi syy tähän se, että sähköalan ratkaisut esitetään liian teknisesti, jolloin liittyminen asumisen arkeen jää pinnalliseksi? Tai sitten maalataan valtavan isoja kuvia tulevasta, mutta ei kytketä näitä visioita rakennuksen muuhun talotekniikkaan ja elinkaareen. Kummassakaan tapauksessa ratkaisulla ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia edetä taloyhtiön päätöksenteossa.

Jos taloyhtiössä jokin sähköistyy, niin yleensä se on asukasyhteisön ilmapiiri saneerauksen aikana. Ennakkoasenteet linjasaneerauksen toteutuksesta ovat lähtökohtaisesti negatiivisia. Toivotaan edullista, nopeaa ja omaan asumiseen mahdollisimman vähän vaikuttavaa tapahtumaa. Samaan aikaan media ruokkii ihmisten mieliä kauhutarinoilla saneeraushankkeista, joissa kustannukset ja aikataulut ovat ylittyneet ja asuminen on vuosia piinallista. 
   

Uusi näkökulma mukaan hankesuunnitteluun

Hankesuunnittelun aikaan on mahdollista pohtia myös sitä, miten taloyhtiössä voisi varautua tulevaan, eikä vain saneerattaisi nykyiselle tasolle. Taloyhtiöiden päättäjille suunnattua sähköalan ratkaisujen markkinointia kannattaa kuitenkin vähän hienosäätää.

Aivan ensimmäiseksi voisi kuvata konkreettisin esimerkein sitä, millaisia palveluita asumiseen liittyy tulevina vuosikymmeninä. Sähkö- ja teleurakointialan kannattaa rohkeasti kurkottaa pidemmällä ja kuvata kokonaisuutta laajemmin, ei vain oman alan ratkaisujen näkökulmasta.

Toiseksi, on tarjottava tietoa eri järjestelmien elinkaaresta, elinkaaren aikaisista kustannuksista ja ylläpidosta. Tämä tieto on kytkettävä realistisesti ykköskohdan kuvauksiin ja visioihin: miten ne mahdollistetaan ja mihin kaikkeen on varauduttava. Tausta-aineiston on oltava selkeää ja tarjottava tietoa hankesuunnittelun päätöksenteon tueksi.

Vasta kolmanneksi kuvataan sitä, miten järjestelmät teknisesti liittyvät osaksi muuta rakennuksen talotekniikkaa, tämä erityisesti suunnittelijoita ja suunnitteluvaihetta varten.

Ja lopuksi: jatkuvaa viestintää keskeisille päättäjille. Isännöitsijöitä ja suunnittelutoimistoja kannattaa lähestyä uudella markkinointiviestinnällä säännöllisesti, ympäri vuoden ja erilaisilla viestinnän kanavilla. Kun isännöitsijöillä on riittävä tieto ja ymmärrys sähkö- ja telejärjestelmien mahdollisuuksista, ovat nämä ratkaisut varmemmin myös osana yksittäisten taloyhtiöiden strategiaa ja pitkän tähtäimen suunnitelmia.

 

Rauli Oikarinen

Isännöitsijä, Fluxio-isännöinti oy